Näin arvioi HX-hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen puolustusministeriöstä. Hän kirjoittaa blogissaan, että Suomen puolustuksen on oltava uskottava ja suorituskykyinen koko ajan.

Vaikka nykyisillä koneilla olisi teknistä käyttöikää pari vuotta jäljellä, niitä olisi koko ajan vähemmän käytössä ja jäljellä oleviakin pitäisi lentää säästellen.

– Kriisitilanteessa käsissämme olisi täysi katastrofi, koska lentotuntien määrää ei voitaisi turvallisuustilanteen kiristyessä nostaa ja koneet loppuisivat kesken heti alkuunsa, Puranen kirjoittaa

Päätös Hornetien korvaajasta on määrä tehdä ensi vuonna, ja uusi kalusto tulisi käyttöön vaiheittain vuosina 2025–2030. Toistaiseksi aikataulu on ennallaan, vaikka koronapandemian matkustusrajoitukset aiheuttavat väistämättä viivästyksiä tarjoajien kanssa käytäviin neuvotteluihin – niitä kun ei monesti voida käydä turvallisuussyistä muuten kuin kasvotusten.

Purasen mukaan nykyisillä Horneteilla on lentoturvallisuuden näkökulmasta noin pari vuotta käyttöikää jäljellä siinä vaiheessa, kun niitä poistetaan käytöstä. Kaluston tekninen käyttöikä on hänen mukaansa kuitenkin eri asia kuin operatiivinen käyttö eli koneiden toimiminen osana Suomen puolustusjärjestelmää.

– Suomen puolustusvalmius ei mahdollista lentokoneiden totaalista loppuun ajamista vaarantamatta puolustuskykyämme, Puranen kirjoittaa.

Jatkoaika tulisi myös kalliiksi. Purasen mukaan mahdollisuus Hornetien elinkaaren jatkamiseksi käytiin perusteellisesti läpi HX-hankkeen esiselvitysvaihteessa vuonna 2015. Tuolloin arvioitiin, että muutaman vuoden jatko Hornetien käyttöikään maksaisi yli 1,2 miljardia euroa.

Puranen viittaa myös varoittavaan esimerkkiin Kanadasta, missä sikäläisten Hornetien käytön jatkaminen on osoittautunut sekä kalliiksi että ongelmalliseksi.

Ilmavoimien seuraavaksi hävittäjäksi ovat ehdolla yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, yhdysvaltalaiset Lockheed Martin F-35A ja Boeing F/A-18 Super Hornet, ranskalainen Dassault Rafale sekä ruotsalainen Saab Gripen E.