– Lupaavasti etenevä koronarokotetutkimus sen sijaan luo toiveita paremmasta ja tuo meille hyviä positiivisia uutisia. Ennen toimivaa pitää kuitenkin jaksaa vielä hetki ja toimia siihen asti vastuullisesti. Viime kädessä kysymys on siitä, millä tavalla me itse toimimme, miten suojaamme itseämme mutta myös se, miten suojaamme omat läheisemme.

Kiuru kertoi, että hallitus hyväksyi eilen Suomen koronarokotestrategian. Siitä tehdään vielä valtioneuvoston periaatepäätös valtioneuvoston istunnossa. Rokotehankintojen osalta tilanne näyttää Kiurun mukaan lupaavalta.

– Ensimmäisten laajojen tutkimusten alustavien tulosten perusteella kolmen ensimmäisen rokotevalmisteen suojateho on hyvä.

Alkuvaiheessa rokotetta tarjotaan seuraaville ryhmille: koronapotilaita hoitava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä hoivakotien henkilöstö, ikääntyneet henkilöt ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia.

Asiantuntijavalmistelu koronarokotusten käyttöönottoon liittyen on alkanut jo loppukeväällä.  THL esittää ja hallitus periaatepäätöksessään vahvistaa, että rokotuksilla pyritään vähentämään tautitaakka ja estämään menetettyjä elinvuosia ja kuolemantapauksia sekä ylläpitämään terveydenhuollon kantokykyä.

THL:n ylilääkärin Taneli Puumalaisen mukaan sote-henkilöstön rokotukset ovat prioriteetti, sillä heillä on suurentunut riski saada tartunta.

Tällä hetkellä tutkimustietoa on Puumalaisen mukaan aikuisten rokotuksien vaikutuksista, tehokkuudesta ja turvallisuudesta, lasten rokotusten vaikutuksista saadaan tietoa kevään aikana ja myöhemmin otetaan kantaa siihen, miten ja missä vaiheessa lasten rokottaminen voi tulla kysymykseen.

Rokotetta tarjotaan kaksi annosta kolmen viikon välein sote-henkilöstölle, ja tähän menee arvion mukaan tammikuu ja osin helmikuutakin. Tämän jälkeen on vuorossa iäkkäiden ja riskiryhmäläisten rokotus. Tästä eteenpäin kevään kuluessa rokotuksia laajennetaan eri ryhmille. Pyrkimys, että rokotteita saadaan usealta eri valmistajalta ja että väestölle saadaan kattava suoja.

Suomi on mukana EU:n yhteishankintamekanismissa. EU tehnyt 6 valmistajan kanssa sopimuksen ja neuvottelee seitsemännen kanssa. EU neuvottelee kokonaismäärän rokotteita. Rokotteet jaetaan EU-valtioiden väkimäärän suhteessa. Jos asiassa edetään EU:n sopimuksen mukaan, jossa on 300 miljoonaa annosta, Suomen annosmäärä siitä on 3,6 miljoonaa. Kun rokoteannoksia tarvitaan kaksi, tämä tarkoittaa sitä, että 1,8 miljoonaa suomalaista voisi enimmillään tämän sopimuksen puitteissa rokotetta saada.

Väestön rokottamisen järjestämisestä vastaavat kunnat.

Koronaepidemiatilanne on huonontunut Suomessa nopeasti, THL ja STM tiedottavat aamulla. Viimeisten kahden viikon aikana tapausmäärät ja ilmaantuvuus ovat jyrkästi kasvaneet lähes kaikilla alueilla.

THL:n ja STM:n mukaan alueilla on otettava käyttöön lisää tautia tehokkaasti torjuvia uusia keinoja ja rajoitustoimia, jotta tilanteen heikentyminen saadaan pysäytettyä.

Koko epidemian ajan valtaosa tartunnoista on todettu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella. HUS-alueen ilmaantuvuus on viikolla 48 pysynyt tasaisen korkeana. Myös muualla maassa tartuntoja tulee nyt paljon.