Tiedotustulaisuudessa ei jaettu toimittajille lainkaan papereita, sillä hallitusohjelman mukaan paperin käyttöä pyritään vähentämään.

Sote-uudistuksessa pyritään vähentämään sote-palveluiden järjestäjien määrää. Jatkossa sotea hoitaisi 17 maakuntaa ja Uudenmaan alue jakautuisi jo tehdyn esiselvityksen pohjalta 5 alueeseen. Eli kun nyt palvelujen järjestäjiä on 195, jatkossa niitä olisi 22.

Kiuru kertasi, mitä sotessa on jo tehty. Alueellinen valmistelutilanne on kartoitettu, Uudenmaan erillisselvitystä on työstetty. Keskustelua on käyty myös siitä, voivatko kunnat toimia palvelujen tuottajina. Yllätys selvityksissä on ollut se, että tähän on kuitenkin varsin vähän halua. Kiuru tiivisti, että mikäli soten järjestämisvastuuta ei ole, myöskään tuottamisvastuuta ei himoita kunnissa omiin käsiin.

Kiurun mukaan sotessa on tapahduttava läpimurto tämän kevään aikana. Kentän eli alueiden tuntoja Kiuru luonnehti niin, että sotea sekä rakastetaan että vihataan.

Nyt ministeriö neuvottelee alueiden kanssa sotesta. Kiuru aikoo kiertää pikapuoliin itse kaikki maakunnat.

– Sotea herätellään alueellisesti henkiin.

Valtionavustuksia on mahdollista hakea tammi-helmikuussa 20.1. alkaen. Niitä on varattu rakenneuudistuksiin 120 miljoonaa ja sisällöllisiin uudistuksiin 70 miljoonaa. Asia päätettiin eilen valtioneuvostossa.

Myös sitä selvitetään, olisiko ympäristöterveydenhuolto annettava maakunnille kolmanneksi tehtäväksi soten ja pelastustoimen rinnalla. Kiurun mukaan ympäristöterveydenhuollosta on tehtävä jo tulevien päivien aikana poliittinen päätös.

Tällä hetkellä Uudenmaan erillisselvitys on lausuntokierroksella samoin keskittämisasetus, jossa on kyse muun muassa sairaaloiden roolittamisesta leikkaustoiminnassa.

Kiuru painotti voimakkaasti sote-uudistuksen sisältöuudistusten merkitystä. Käytännössä on kyse siitä, miten sotea voidaan kehittää jo nykyisissä rakenteissa.

– Peruspalvelut laitetaan nyt kertakaikkiaan kuntoon.

Hallitus pyrkii parantamaan palveluiden saatavuutta Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmalla. Kyse on yksilöllisen palvelun antamisesta, palvelun oikea-aikaisuudesta ja siitä, että palveluihin olisi nykyistä matalampi kynnys. Kiurun mukaan julkisen sektorin pitää venyä siihen, että aukiolo-aajat täytyy pystyä saamaan vastaamaan nykyihmisten tarpeita. Eli käytännössä on satsattava ilta- ja viikonlopputyöhön. Myös sote-ammattilaisten työnjakoa ja yhteistyötä tarkastellaan.

Kiuru painotti monta kertaa perustason kuntoon saamisen tärkeyttä.

– Palautetaan jälleen usko siihen, että perusterveydenhuolto pysyy vastaamaan paremmin ihmisten ongelmiin kuin ennen.
Nyt palvelulinjojen ongelmat johtavat siihen, että potilaita ajautuu lopulta erikoissairaanhoitoon.

Lähtökohtana on, että sote-lainsäädäntö, lakeja on lukuisia substanssilait mukaan lukien, käsiteltäisiin eduskunnassa tämän vuoden aikana. Kiuru kuitenkin painotti, että eduskunta ottaa sen ajan, minkä se ottaa. Kaikki soten substanssilait on kuitenkin päivitettävä, ennen kuin sote saadaan puhallettua kentällä käyntiin.

Tulevien hallituskausien päätettäviksi käynnistetään selvitykset maakuntien tehtävistä, mahdollisesta verotusoikeudesta ja monikanavarahoituksen purkamisesta. Näihin on luvassa parlamentaarista yhteistyötä.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila painotti, että yhteensä 190 miljoonaan (120+70) valtionavustusta voi hakea kunta tai kuntayhtymä maakunnalliseen toimintaan. Perustellusta syystä maakunnan alueesta voi poiketa.

STM:n osastopäällikkö Pasi Pohjola kertoi, että Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa laitetaan 70 miljoonaa euroa kolmivuotisiin hankkeisiin. Niissä painotetaan erityisesti palveluiden saatavuutta edistäviä toimia sekä muun muassa valmistautumista hoitotakuun tiukentamiseen. Myös lasten ja nuorten psykososiaaliset menetelmät nuorten perustason palveluissa, etsivä sosiaalityö sekä monialaisiin perhekeskukset ovat tässä kehittämiskohteina.

Myöhemmin keväällä puolestaan avautuu valtionavustushakuja, joissa jaetaan yhteensä noin 25 miljoonaa euroa esimerkiksi lastensuojelun kehittämiseen, mielenterveysstrategian toimeenpanoon, työkykyohjelmaan sekä vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetin kokeiluihin.

Media kysyi ministeri Kiurulta muun muassa, onko muille alueille kuin Uudellemaalle mahdollista saada soten erillisratkaisua.

– Vastaus on, että ei ole tulossa Uudenmaan kaltaista erillisratkaisua. Harva maakunta Uudenmaan ulkopuolella sitä haluaisi.

Uudenmaan erillisratkaisua Kiuru perusteli sillä, että muuten isolle alueelle saattaisi syntyä demokratiavajetta.

Sitä, kuuluuko soteen kustannusleikkuri tai pyritäänkö siitä saamaan säästöjä Kiuru kuvasi varsin repiväksi kysymykseksi.

– Ajatellaan, että valtiontalouden kestävyysvaje on vain sote-palvelujen tulevaisuudesta kiinni. Se on sekä iloinen että vähemmän iloinen uutinen. Kyllä meillä tuottavuutta pitää parantaa, Kiuru aloitti.

Hänen mukaansa kuitenkin ajatus, että ihmisten terveydestä tai sairauden hoitamisesta säästetään ei vastaa nykyelämän vaatimuksiin eikä myöskään perustuslaillisia reunaraameja.

Kiuru päätyikin lopulta siihen, että sotessa voi säästää toimintaa kehittämällä, ei siis leikkaamalla.

– Ilolla osallistun siihen keskusteluun, miten sotessa voitaisiin tehdä paremmin. Se yksistään säästäisi.

– Meidän täytyy myöskin pystyä tarkastelemaan sote-järjestelmää siitä näkökulmasta, että kun asioita saadaan kuntoon, ne pitkällä tähtäimellä säästävät enemmän, Kiuru jatkoi ja vaati viisaita sijoituksia ihmisiin ja heidän hyvinvointiin.

– Eli ei euromääräisiä säästöjä mutta rakenteellista ja sisällöllisillä uudistuksella on tarkoitus luoda tuottavuutta. Piikki ei ole auki, mutta vaaditaan järjenkäyttöä.

Tilaisuuden päätteeksi Kiuru totesi vielä, että kansakunnassa ruvetaan olemaan aika väsyneitä sote-uudistukseen.
– Aika moni alkaa olla sote-veteraani.

Niinpä poliittista uskottavuutta haastaa jälleen, saadaanko sote-uudistus viimein valmiiksi.

– Siltä osin on sitouduttu sellaiseen uudistukseen, joka on aidosti mahdollista saada eduskunnassa läpi. Olemme jo kesällä tulleet siihen johtopäätökseen, ettei pyörää tarvitse keksiä uudestaan. Vanha materiaali ministeri Susanna Huovisen (sd.) ajoista lähtien on käytettävissä edelleen siltä osin kuin ne soveltuvat sapluunaan. Tässä ei ole tarkoitus tehdä megaluokan maakuntauudistusta. Valinnanvapauden nimissä tehty iso markkinasiivun antaminen on jäänyt pois. Uskomme, että aikataulut ovat realistisia, Kiuru sanoi lisäten samalla, että kaikkea voi matkan varrella sattua.