– Brexit-kysymykseen ei puheenjohtajuutemme tule takertumaan. EU ja Yhdistyneet kuningaskunnat ovat asian sopineet ja EU:n 27 jäsenmaan yksimielistä näkemystä ei tulla muuttamaan, Tuppurainen totesi puhuessaan suurlähettiläspäivillä.

Hän muistutti, että Euroopan unionin laajentuminen Länsi-Balkanille on jälleen ajankohtainen kysymys, kun Suomen puheenjohtajuuskauden aikana pohditaan jäsenyysneuvotteluiden aloittamista Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa.

– Vaikka yksi maa haluaa unionista ulos, on useita maita, jotka haluavat sisään.

– Epävakaiden poliittisten olojen ja talousongelmien alue kaipaa kipeästi pääsyä toimiville sisämarkkinoille sekä pääomien ja työvoiman vapaata liikkuvuutta. Ero EU:n sisäpuolella olevien maiden, kuten Kroatian, ja ulkopuolella olevien, kuten Serbian, välillä on huima.

– Länsi-Balkanin alue ei ole mikään EU:n etupiiri tai takapiha – se on osa Euroopan sydäntä, jonka paikka on yhteisessä eurooppalaisessa arvounionissa. Tämä on alueen ihmisten tahto. Kansallismielisyyden ja muiden suurvaltojen vaikutusvallan kasvu ei ole vakaa yhdistelmä edelleen herkällä alueella.

Hän huomautti, että EU:n itälaajentumisessa 2004 oli kysymys hyvin samanlaisesta tilanteesta.

– Vaikka laajentuminen ei silloinkaan ollut kivuton ja yhteensovittamista on jäljellä edelleen, on se monella tapaa kuitenkin ollut menestys.

Tuppurainen lupasi, että Suomi tulee puheenjohtajakaudellaan tekemään työtä sen eteen, että jäsenyysneuvottelut päästäisiin aloittamaan.

– Laajentumispolitiikka on unionin tehokkaimpia työkaluja vaikuttaa positiivisesti kehitykseen lähialueillamme. Päämäärätietoisuus ei kuitenkaan merkitse sitä, että jäsenyyttä hidastavat ja mutkistavat asiat sivuutetaan. Poliittisen järjestelmän perusteiden on oltava kunnossa ja kamppailussa korruptiota vastaan on oltava selvästi voiton puolella.

Hän pitää kaiken kaikkiaan EU:n uusimpien jäsenmaiden ottamista silmätikuksi harhaanjohtavana, koska pitkätkään kansanvallan ja oikeusvaltion perinteet eivät itsestään riitä puolustamaan epäjärjestystä vastaan.

– Britanniassa on nojattu parlamentarismiin ja parlamentin suvereeniin valtaan yli 330 vuotta. Yhden kansanäänestyksen jälkeen maassa on kuohuntaa, jota on kuvattu perustuslailliseksi kriisiksi. Maassa puhutaan vakavasti siitä, että parlamenttia estettäisiin äänestämästä sopimuksetonta eroa vastaan.

Eurooppaministeri arvioi, että kaikesta huolimatta Suomen EU-puheenjohtajuuteen on ennen muuta aihetta suhtautua optimistisesti.

– Komissaareista ministereihin ja ulkomaisiin toimittajiin kaikki kehuvat Suomea järkevänä, kylmäpäisenä maana, joka tekee sen mitä pitää ja pitää sen mitä lupaa. Kehut ovat ihan ansaittuja, Tuppurainen totesi puheessaan.