Piispat kokoontuvat Helsingissä aprillipäivänä, ja kokouksen asialistalla on muun muassa kastekriteerien ja kummien kelpoisuusvaatimusten tarkentaminen.

Tällä hetkellä voimassaolevan kirkkojärjestyksen mukaan ainakin yhden kummin pitää olla konfirmoitu, Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäsen.

Lisäkummiksi kelpaa jäsen sellaisesta kristillisestä kirkosta, joka hyväksyy evankelisluterilaisen kasteen. Heiltä ei kuitenkaan edellytetä rippikoulun käymistä, koska esimerkiksi kaikissa ulkomaisissa luterilaisissakaan kirkoissa ei ole samanlaista konfirmaatiotapaa kuin meillä.

SEURAKUNNISTA on toivottu, että kriteereitä pitäisi nyt muidenkin kummien osalta yhdenmukaistaa – ja joustavoittaa.

Jos suomalaisen rippikoulun käymistä ei vaadita ehdoksi ulkomaalaiskummeilta, saman pitäisi päteä kotimaisillekin lisäkummeille – pelkän evankelisluterilaisen kirkon jäsenyyden luulisi riittävän.

Tämä tulkinta on saanut tukea myös osalta kirkkohallituksen virkamiehiä.

Kirkkohallituksen yleiskokous kuitenkin esitti tammikuussa, ettei kelpoisuusehtoja löysennettäisi.

Asia menee nyt piispainkokouksen ratkaistavaksi tässä muodossa, ja seurakuntien odotetaan sen jälkeen saavan asiasta tiukennetut toimintaohjeet.

KÄYTÄNNÖSSÄ monissa seurakunnissa ei nykyään etukäteen tarkisteta edes sitä, kuuluvatko kummeiksi nimetyt ihmiset ollenkaan kirkkoon.

Useimmiten seurakunnat luottavat siihen, että vanhemmat ovat itse huolehtineet siitä, täyttääkö heidän pyytämänsä kummi kelpoisuusehdot vai ei.

Seurakunnissa on pelätty, että sopivien kummien puute saisi vanhemmat luopumaan kasteaikeista kokonaan.

Lapsikasteen suosio on vähentynyt. Viime vuonna evankelisluterilaisessa kirkossa järjestettiin runsaat 21 000 kastetta, vaikka Suomessa syntyi yli 43 000 lasta.

Vielä vuonna 2010 lähes 80 prosenttia Suomessa syntyneistä lapsista sai kasteen.