Esittelytilaisuutta seurasi kaupunginvaltuuston kokous, jossa olivat esillä kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan vuoden 2016 arviointikertomuksessa esiinnostamiin huomioihin. Sitä seurasi raportti kaupungin taloudesta ja toiminnasta tammi-elokuulta 2017.

Toivottavasti jaksoitte lukea ja olette vielä mukana.

Lopussa kiitos seisoo.

Nykyisen tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Esa Kanerva (sd) kaipasi vastuuta lautakunnilta. Niiden pitää hänen mukaansa noudattaa valtuuston hyväksymää budjettia. Eli käyttää vain se rahamäärä, mikä niille on annettu. Jos lautakunnat käyttävät enemmän, niin:

– Rahan lapioiminen lautakunnille ei auta. Sitä mukaan, kun rahaa niille osoitetaan, sitä mukaan ne myös menevät. Sanktiotkaan (rangaistukset  tuhlaamisesta) eivät auta, siitä on olemassa kansainvälisiäkin tutkimuksia.

Kanervan mukaan lautakuntien järkevää toimintaa jarruttaa niiden jäsenten huoli uudelleenvalinnastaan. Hänen mukaansa lautakuntien jäsenet voivat tarvittaessa paeta kaupunginvaltuuston päätösten taakse.

Kanerva sai tukea ajatuksilleen Yrjö Schafeitelilta (Tapu). Hän muistutti, että vain kaupungin terve talous takaa hyvät palvelut sen asukkaille. Schafeitel edellytti kaupunginhallitukselta reagointikykyä sekä halua ja taitoa etsiä ratkaisuja ongelmiin, jotka estävät kaupungin talouden tasapainottamisen.

– Lylyn budjettiesityksessä on tässä suhteessa paljon hyvää, Schafeitel totesi.

Pormestari budjettiesityksessä tulojen ja menojen tasapainoa haetaan muun muassa  erillisellä ohjelmalla, jonka laadinta aloitetaan välittömästi.

Uusi pykälä, uusi keskustelu ?

Keskustelu tarkastuslautakunnan huomioista sekoittui seuravaan pykälään. Siinä taas käsiteltiin kaupungin toimintaa ja taloutta tammi-elokuussa 2017.

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan mukaan kaupungin talous on kokonaisuutena tänä vuonna toteutumassa lähes vuosisuunnitelman mukaisesti. Kohtuullinen tilanne, kaikesta huolimatta, on seurausta lähinnä verotulojen ennakoitua paremmasta kehityksestä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa menot ovat kuitenkin ylittymässä huolestuttavan paljon.

– Kaupungin talouden tasapainottaminen edellyttäisi erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvun tehokkaampaa rajoittamista, Yli-Rajala toteaa.

Tähän pohjautui seuraava keskustelu. Se perustui myös kaupunginhallituksen tekemään päätökseen, joka edellyttää “sosiaali- ja terveyspalveluilta toimenpideohjelman siitä, miten talousarviossa pysytään”.

Kokoomuksen Ilkka Sasi esitti kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi samansisältöistä pontta. Se tietysti lisäisi kaupunginhallituksen päätöksen voimaa.

Pormestariohjelmaan sitoutunut vasemmistoliitto ei ollut ponnen kannalla. Ongelmaksi oli käynyt sana toimenpideohjelma ja sen sisältö.

Sasin esitystä kannattaneen valtuutettu Atanas Aleksovskin (sd) vakuuttelut siitä, että sen enempää ikäihmisiä kuin muitakaan ei jätetä hoitamatta eivät estäneet vasemmistoliiton politikointia.

Aleksovskin mukaan vastaaviin pohdintoihin joutuvat muutkin lautakunnat. Jos talous aiotaan saada tasapainoon, jokaisen lautakunnan on mietittävä, mistä budjetissa osoitettujen määrärahojen yliykset johtuvat. Kun syyt on löydetty, pohditaan, mitä niille voi tehdä.

Sasin ja Aleksovskin ponsi hyväksyttiin äänin 58 – 7, kaksi tyhjää.

Johtaja Taru Kuosmasen mukaan sosiaali- ja terveyslautakunnan ongelmat ratkaisuineen tuodaan lautakuntaan 13. joulukuuta. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa 8. tammikuuta. Selvitystyöhön sisältyy muun muassa kuvaus sote-menoista 10 vuoden ajalta ja menojen vertailu muiden isojen kaupunkien vastaaviin menoihin.

Selvitykseen sisältyy myös palveluiden laatua ja tasoa koskevia ehdotuksia.

– Kukaan ei jää hoitamatta, Kuosmanen lupaa.