Hänen mukaansa väite johtuu toiminnan verkostomaisuudesta.

– Kyberturvallisuus ei ole johtajuusongelma, vaan koordinaatiohaaste, Harakka huomauttaa tiedotteessa.

Hänen mukaansa työtään päättävä hallitus on uudistanut kyberturvallisuuden johtamista, koordinointia, suunnittelua ja rahoitusta.

Liikenne- ja viestintäministeriö valmisteli kriittisten alojen tietoturvasta periaatepäätöksen, jonka valtioneuvosto hyväksyi kesällä 2021. Siinä luotiin perusta julkisen hallinnon johtamiskäytännöille kyberturvan osalta sekä kartoitettiin kaikkien hallinnonalojen resurssitarpeet.

KEVÄÄLLÄ 2022 vakinaistettiin myös Valtion kyberturvallisuusjohtajan toimi. Johtajan päätehtävä on koordinoida Traficomin alaisen Kyberturvallisuuskeskuksen sekä siviili- ja turvallisuussektorin päivittäistä yhteistyötä.

– Kyberturvallisuutta ei voi johtaa keskitetysti yhdestä pisteestä, sillä se kattaa paitsi koko valtionhallinnon, myös Suomen kunnat ja hyvinvointialueet, kaikki yritykset ja osaltaan myös yksityishenkilöt. Se koskettaa myös turvallisuusviranomaisten tehtäviä, jotka eivät voi olla julkisia.

Harakka painottaa, että valtioneuvosto päivittää ja jakaa laajasti tilannekuvaa. Avainhenkilöt sekä organisaatiot pitävät tiiviisti yhteyttä.

– Menettelyt ja vastuusuhteet ovat selkeät sekä normaalitilanteessa että tietoturvaloukkauksen tapahtuessa.

Hänen mielestään vaikka työnsä päättänyt hallitus loi menettelyt kyberturvallisuuden koordinaatioon, viranomaisten toimivaltojen suhteen uuden hallituksen on syytä jatkaa työtä.

EDUSKUNTAAN tuodun hallituksen esityksen tarkoitus oli Harakan mukaan varmistaa Kyberturvallisuuskeskuksen, poliisiviranomaisten ja puolustusvoimien tehokas tiedonvaihto vakavan tietoturvaloukkauksen tai sen uhkan torjumisessa sekä tarvittavien resurssien tehokas yhteinen käyttö.

– Vastaavanlainen viranomaisten tehostettu yhteistoiminta on mahdollista perinteisissä uhkatilanteissa ja vastaava kansainvälisesti ainutlaatuinen järjestely lisää viranomaisten kyvykkyyttä myös kyberturvallisuuden osalta.

Esitys juuttui kuitenkin perustuslakivaliokunnan tarkasteluun, joten Harakka patistaa uutta hallitusta tuomaan esityksen uudelleen käsittelyyn viipymättä.

– Jo eduskuntakäsittelyn aikana ilmeni uhkatilanteita, joissa viranomaisten nykyistä laajempi keskinäinen tiedonjako-oikeus olisi ollut tarpeen.

Hänen mukaansa uuden hallituksen harkittavaksi tulee myös viime talvena esitetty uusi pääministerin turvallisuusneuvonantajan tehtävä.

– Tässä yhteydessä on luontevaa huomioida myös kyber- ja hybriditurvallisuuden yhteydenpidon edellyttämät tarpeet.