Valtioneuvoston kansliassa on valmisteltu uuden neuvonantajan nimittämistä pääministerille sekä uuden turvallisuuspoliittisen neuvonannon yksikön perustamista. Muutoksia on perusteltu sillä, että Suomen Nato-jäsenyys lisää turvallisuuspoliittisten asioiden merkitystä pääministerin tehtävissä.

Tasavallan presidentin kanslia katsoo, että suurin osa Nato-asioista on kuulunut ja kuuluu jatkossakin ulkoministeriön ja puolustusministeriön toimialaan. Nykyisestä työnjaosta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa olisi TPK:n mielestä tärkeää pitää kiinni muun muassa valmistelun päällekkäisyyden välttämiseksi. Nato-jäsenyys itsessään ei vaadi muutoksia työnjakoon.

-  Tasavallan presidentin kanslia katsoo, että nykyinen järjestelmä on toimiva, perustuu selkeään työnjakoon ja vastuisiin ja että yhteistoiminta ulkoministeriön ja puolustusministeriön kanssa toimii sujuvasti ja luotettavasti, lausunnossa sanotaan.

ASETUSLUONNOKSESTA on pyydetty lausuntoja myös ministeriöiltä ja pääesikunnasta. Ulkoministeriö (UM) katsoi keskiviikkona antamassaan lausunnossa, ettei uudelle neuvonantajanimitykselle ole tarvetta. UM:n mukaan pääministerin avustamisen turvallisuuspolitiikassa on katsottava sisältyvän pääministerin avustamiseen yleensä.

Presidentin kanslia totesi lausunnossaan pitävänsä ehdotusta nykymuodossaan ennenaikaisena ja ylimitoitettuna.

-  Ehdotus perustunee todennäköisesti erheelliseen olettamukseen poliittista ohjausta vaativien Nato-asioiden merkittävästä ja jatkuvasta kasvusta, lausunnossa todetaan.

TPK antoi lausunnossaan kritiikkiä myös sille, että asetusmuutoksen valmistelu on tehty valtioneuvoston kansliassa kiireisesti. Ulkoministeriökin katsoi, että valmisteluun olisi varattava enemmän aikaa. Asetuksen on ehdotettu tulevan voimaan jo maaliskuun alussa.

UM:n mielestä asiaan olisi syytä palata sitten, kun Suomen Nato-jäsenyys on toteutunut.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 17.45.