Arvio oman talouden nykytilasta oli kuitenkin edelleen hyvin heikolla tasolla. Odotukset omasta ja Suomen taloudesta olivat vaisut.

Tilastokeskuksen mukaan ajankohta oli monen mielestä huono kestotavaroiden ostamiselle. Hyvin harva oli asunnonostoaikeissa.

-  Asuntokaupan suurimpana jarruna on kasvavan työttömyyden synnyttämä huoli oman työpaikan pysyvyydestä. Toisaalta luottamuksen hiljattainen palautuminen, ostovoiman kasvu ja asunnonvaihtotarpeiden patoutuminen tulevat ajan kanssa näkymään väistämättä myös asuntomarkkinoiden lämpenemisenä, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom analyysissään.

Ohlsbomin mukaan matala inflaatio ja laskusuuntaan kääntyneet asuntolainojen korot näyttävät luovan uskoa kuluttajiin.

-  Kuluttajien näkemykset varsinkin oman taloutensa nykytilasta ovat parantuneet kesän aikana merkittävästi.

ELINKEINOELÄMÄN Keskusliiton (EK) mukaan myös yritysten luottamus oli elokuussa heikolla tasolla. Erityisesti luottamus laski vähittäiskaupassa, missä luottamusluku oli -18, kun heinäkuun tarkistettu luku oli -11.

Myös rakentamisen lukema heikkeni. Sen uusin lukema oli -37 eli kolme pistettä heinäkuuta matalampi.

-  Yritysten luottamus ei vieläkään ole lähtenyt laajemmin vahvistumaan. Myönteistä on, että teollisuus on sivuuttanut selkeästi aallonpohjan ja luottamuksen nousu on jatkunut kesän yli, sanoo EK:n pääekonomisti Penna Urrila tiedotteessa.

Teollisuudessa luottamus vahvistui hiukan, EK kertoo. Elokuussa luottamusluku oli -8, kun heinäkuun tarkistettu tulos oli kolme pistettä heikompi.

-  Suomessa talouden luottamus on yhä EU-maiden heikoimpien joukossa. Vaikka joitain merkkejä paremmasta jo onkin, vahvempaa suhdannenousua joudutaan vielä odottamaan, Urrila sanoo.

Hypon pääekonomistin Juho Keskisen mukaan alkuvuoden kasvuluvut kertovat taantuman päättyneen, mutta talous kasvaa kituliaasti.

-  Arvonlisäveron korotus iskee syyskuun alusta myös yrityksiin, kun kuluttajat sopeuttavat kulutustaan ja yritykset koittavat viedä veronkorotuksen tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Samalla kuluttajien ansiotaso kuitenkin kohoaa yleistä kustannustason nousua voimakkaammin, mikä tukee talouden vetoa veronkorotuksista aiheutuvasta hallinnollisesta inflaatiosta huolimatta, Keskinen arvioi.

Yleinen arvonlisävero nousee syyskuun alussa 24 prosentista 25,5 prosenttiin.