Tilaisuuden yhtenä alustajana toimi Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Aho korosti puheessaan, kuinka kansalaisten oikeus vastaanottaa luotettavaa tietoa on vaarantunut.

Ilmiön taustalla on Ahon mukaan osin sosiaalisen mediaan kuuluva verkkohuutaminen sekä olemattomasti taustoitetun tiedon määrän lisääntyminen. Samaan aikaan perinteinen media on pitkään ollut talousvaikeuksissa.

– Yhdistelmä on luonut uuden tilanteen, jossa koko länsimaisen yhteiskunnan faktapohjaisuus on murentumassa. Ilmiö näkyy koko Euroopassa, Aho totesi.

– Erityisesti populistiset liikkeet kyseenalaistavat voimakkaasti mediaa, joka tuo esiin niiden maailmankuvasta poikkeavaa tietoa. On nähty, kuinka kaikki päättäjät eivät arvosta median vapautta, Aho totesi.

Kumpula-Natri puuttui myöhemmin keskustelussa Ahon esittämään tärkeään huoleen. Hän toi esiin, kuinka Suomessakin on poliitikkoja ja puolueen puheenjohtajia, jotka ovat kyseenalaistaneet tiedotusvälineitä ja oikeusjärjestelmää.

– Ajattelen, että kyllä minä Jussi Halla-ahon (ps.) kanssa keskustelen aina mieluummin aiheista ja erimielisyyksistä, johon hänellä on kapasiteettia, Kumpula-Natri totesi.

– Mutta mielestäni hän on tehnyt todella vaarallisen linjauksen, sen voi sanoa ääneenkin koska olen tätä mieltä, käyttäessään lehdistön vapautta heikentäviä viestejä. Lehdistönvapaus toimii kuitenkin demokratian perustana.

Seminaarin jälkeisessä keskustelussa esiin nousivat myös keskustelijoiden itsensä kokemat valeuutiskampanjat. Liisa Jaakonsaari kertoi kokemuksistaan työministerinä.

– Työministerinä jouduin oikein valekeskustelun kohteeksi. Tehtiin massiivinen työvoimapolitiikan kokonaisuudistus.

Osana uudistusta toteutettiin arvio, jossa pohdittiin, miten työvoimapolitiikasta voitaisiin kertoa siten, että se menisi perille.

Liisa Jaakonsaari. Kuva: Jukka-Pekka Flander.

– Arvioon kuului normaali sisältöanalyysi, jossa lueteltiin ne mediat, jotka yleensä ovat olleet kiinnostuneita työvoimapolitiikasta sekä ketkä eivät ole. Siitä tuli aivan hirveä hässäkkä.

– Oli aivan siinä ja siinä, etten joutunut eroamaan ministerin paikalta. Koko suomalainen toimittajakunta alkoi väittämään, että olen tehnyt ”mustan listan” toimittajista. Ja siinä ei ollut mitään perää.

Jaakonsaari muistelee, että olisi joutunut eroamaan pestistä ellei emeritusprofessori Osmo A. Wiio ei olisi puolustanut häntä. Wiion mukaan koko asiassa oli kyse toimittajien kollektiivisesta väärinkäsityksestä.

– On kauheaa, jos kaikki mediat alkavat huutaa samaa asiaa ja kukaan ei tarkista faktaa.

Demokraatti tiedusteli Jaakonsaarelta tilaisuuden jälkeen vielä lisää kirjasta, josta hän paneelissa puhui. Jaakonsaari oli hieman salamyhkäinen kertoessaan, että tuotos on tulossa julki syys-lokakuussa Kirjamessuilla. Kasassa on kuulemma jo useita tuhansia merkkejä.

Ajankohta seminaarille ei olisi voinut olla osuvampi, sillä Euroopan komissio oli julkaissut torstaina tiedonannon suhtautumisestaan valeuutisiin.

Tiedonannossa todettiin, että komissio pyrkii torjumaan disinformaatiota ensisijaisesti alan itsesääntelyn, lähdekriittisyyden ja yhteistyön kautta. Tavoitteena on saada unionille yhteiset käytännesäädöstöt valeuutisista ja tukea riippumatonta faktantarkastajaverkostoa, joilla edistetään laadukasta journalismia ja medialukutaitoa.

Komissio myös edellyttää, että verkkoalustojen pitäisi kehittää heinäkuuhun mennessä yhteiset säännöt, joilla voidaan taata sponsoroidun sisällön, erityisesti poliittisen mainonnan, läpinäkyvyyttä. Lisäksi komissio haluaa rajoittaa poliittisen mainonnan kohdentamista ja vähentää verkossa liikkuvaa virheellistä uutisointia ja mahdollisuuksia tehdä rahaa valeuutisilla.

Seminaarissa oli puhumassa myös suomalaisen faktantarkistuspalvelu Faktabaarin ”isäntänä” toimiva Mikko Salo. Salo oli myös jäsenenä EU:n disinformaatiota käsittelevässä korkean tason asiantuntijaryhmässä, jonka riippumatonta raporttia on hyödynnetty komission tiedonannossa.

Salon mukaan komission tekemä aloite on vahva askel oikeaan suuntaan ja hyvä käynnistys. Suurin yksittäinen huoli liittyy puolestaan rahoitukseen.

– Näen, että seuraavat kuusi kuukautta ovat tärkeät. Toiseksi tiedonannosta puuttuvat kaikki rahoitusinstrumentit. Jos halutaan laatua journalismiin, faktantarkistukseen ja medianlukutaitoon, niin vaaditaan rahoitusta.

Salo korosti myös tutkimuksen merkitystä. Tällä hetkellä palveluiden ja algoritmien toiminnasta tiedetään hyvin vähän, joten niiden toimintaan on haastavaa puuttua.

Apua algoritmien ymmärtämiseen kuitenkin kaavaillaan jo. Liisa Jaakonsaari onkin tehnyt algoritmien avoimuuteen liittyvän aloitteen ja nyt Euroopan komissio on käynnistänyt some-jakojen määrittävien algoritmien eettisen puolen selvittämisen.

Olennaista on huomioida, että komission esityksessä korostetaan nimenomaan alan toimijoiden itsesääntelyä sekä myös palveluiden käyttäjän vastuuta. EU-komission viestinnän pääosaston johtaja Timo Pesonen korosti seminaarissa, että tämä on se viesti, jolla Facebookin kaltaisia toimijoita on lähestytty.

– Jos he ovat niin nerokkaita, että voivat kehittää Facebookin kaltaisia palveluja, niin pitää niitä myös pystyä sääntelemään, Pesonen lausui.

Kumpula-Natri kuitenkin korosti myös poliitikkojen ja päättäjien vastuuta pelisääntöjen luomisessa. Vastuuta ei voi sysätä pelkästään yksilöille. Hän huomautti lisäksi, kuinka päätökset on kannattavaa tehdä EU-tasolla, sillä 500 miljoonaa ihmistä on huomattavasti enemmän kuin 5 miljoonaa.

– Ei pidä hyväksyä sitä, että postimies höyryttää sinun kirjeesi auki, skannaa sieltä tiedot ja myy ne poliittiselle vaikuttajalle, jonka jälkeen hän sulkee sen uudelleen ja lähettää eteenpäin. Tällä hetkellä sähköisessä kommunikaatiossa tämä hyväksytään.