Entinen vihreiden kansanedustaja ja oikeusministeri toteaa, että nykyinen pääsihteerin työ Sydänliitossa muistuttaa paljon hänen vuosiaan valtakunnallisen tason poliitikkona.

Brax haluaa vaikuttaa yhteiskunnan ja terveydenhuollon huonosti näkyviin rakenteisiin ja prosesseihin – oli sitten kyse sydänterveyden edistämisestä tai sosiaali- ja terveydenhuollon monista vinoutumista.

– Nykyinen työni muistuttaa aika lailla sitä työtä, jota olen tehnyt ilmastonmuutoksen ympärillä koko työikäni. Tein 1980-luvulta alkaen vähän samaa mitä Pekka Puska ja kumppanit tekivät aikanaan Pohjois-Karjala projektissa.

Braxin mukaan sydän- ja verisuonisairauksien riskit tiedetään nykyisin. Samoin tunnetaan keinot, miten ehkäistä ennalta sydän- ja verisuonititauteja.

– Nykymaailmassa on tärkeää ihmisten voimavarojen lisääminen. Suomessa on paljon yksinäisiä, masennuksesta ja voimattomuudesta kärsiviä ihmisiä. Nämä tekijät muodostavat vyyhdin, joka on sydäntautien riskitekijänä yhtä suuri kuin tupakka. Haluan saada eri tavoin syrjäytyneet ja sivussa olevat ihmiset mukaan Sydänliiton vaikutuspiiriin.

Syrjäytyminen liittyy terveyseroihin ja sosioekonomiseen asemaan laajasti – usein lapsuudesta lähtien. Esimerkiksi oppimisvaikeuksista kärsivä lapsi syrjäytyy muita helpommin, ellei häntä ajoissa auteta. Syrjäytyminen johtaa helposti terveysongelmiin.

– Mikä kamalinta, alkaa kehitys eriytyä jo varhaislapsuudessa. Jos emme esimerkiksi puutu oppimisvaikeuksiin ajoissa, se heijastuu kasvavina terveyseroina myöhemmin, Tuija Brax sanoo.

Braxin mielestä terveyden eriarvoistuminen on monin tavoin ongelmallista. Nykyisin Itä- ja Pohjois-Suomessa ihmiset sairastavat muita suomalaisia enemmän. Myös isoissa kaupungeissa on huono-osaisten saarekkeita.

Janne Ora

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Demokraatin avustaja.

Lue Tuija Braxin laaja haastattelu torstain 13. huhtikuuta Demokraatista ja katso video.