Niin Eläketurvakeskus ETK kuin työeläkevakuutusyhtiöt Varma ja Ilmarinen kertovat, että OVE:lle jääneistä noin kaksi kolmasosaa on miehiä. Syitä tähän löytyy niin eläkemäärien eroista kuin elinajanodotteista.

– Kun naapureita ja luokkakavereita alkaa kaatua, monelle tulee mieleen, että pitäisikö keventää loppuvuosien työkuormaa. Osa eläkkeestä otetaan käyttöön, jotta siitä päästään nauttimaan, kertoo ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto.

1950-luvulla syntyneiden miesten elinajanodote on vain 63–65 vuotta, kun varsinaiselle vanhuuseläkkeelle voi jäädä ikäluokasta riippuen aikaisintaan 63–64-vuotiaana.

– Varsin moni vastasi, että kun tuosta tulevasta ei tiedä ja koska vain voi heittää henkensä, on paras nauttia nyt, kun on vielä hyvässä kunnossa ja terveenä, Kannisto kertoo.

Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeellä voi jäädä 61 vuotta täytettyään. Jääjä voi valita, haluaako ottaa kertyneestä kuukausittaisesta eläkkeestään maksuun 25 vai 50 prosenttia. Jos näin tekee ennen omaa eläkeikää, koko loppuiän eläke pienenee 0,4 prosenttia jokaista varhennuskuukautta kohden.

Samanaikaista töissä käymistä OVE ei rajoita mitenkään: työviikkoaan voi lyhentää, työt lopettaa kokonaan tai jatkaa kuten ennenkin. Jos tulot kasvavat merkittävästi, verottaja toki ottaa isomman siivun tuloista.

Uusi eläkemuoto tuli voimaan eläkeuudistuksen yhteydessä viime vuoden alussa. ETK:n tietojen mukaan heinäkuun loppuun mennessä OVE:a oli reilun puolentoista vuoden aikana hakenut hieman yli 20 000 ihmistä.

Ilmarisen eläkejohtajan Nina Bruunin mukaan yksi selitys miesten yliedustukselle voi olla se, että miesten eläkkeet ovat keskimäärin hiukan naisten eläkkeitä suurempia. Tällöin miehet eivät koe eläkettä leikkaavaa varhennusvähennysvaikutusta yhtä suurena asiana kuin naiset.

– Tämä on kuitenkin ihan arvailua. Jokaisella on oma arvomaailmansa ja omat syynsä siihen, miksi haluaa eläkkeensä aikaisemmin maksuun, Bruun sanoo.

Varhennusvähennys pienensi esimerkiksi 1956 syntyneiden eläkkeitä viime vuonna keskimäärin 94 euroa kuussa, kun OVE:lle siirryttiin keskimäärin noin kaksi ja puoli vuotta ennen eläkeikää, ETK:n raportissa kerrotaan.

– Ihminen voi mieltää alle satasen melko pienenä leikkurina, ja se selittää osan tästä suosiosta. Se on lisääntyvän vapaa-ajan hinta, ETK:n Kannisto sanoo.

Varhennusvähennys voi selittää myös sitä, että osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle ei ole juuri siirtynyt hyvin pieniä eläkkeitä saavia, kertoo Varman eläkejohtaja Jyrki Rasi.

– Jos eläkettä on kertynyt niukasti, OVE:n määrä jää varhennusvähennyksen jälkeen niin pieneksi, että sen hakeminen ei todennäköisesti motivoi, Rasi arvioi.

Toimittajat: STT / Tapio Pellinen ja Tuomas Savonen