Kolumnit
19.9.2022 05:16 ・ Päivitetty: 19.9.2022 05:16
Kun sähkön hinta pomppasi, tulimme yllätetyiksi housut kintuissa – Heikki Hiilamo kertoo, mitä hallituksen ei ainakaan pidä tehdä
Sähkön hinta pomppasi, ja tulimme yllätetyiksi housut kintuissa. Kun hätä on käsillä, näkökulma kapeutuu ja päätöksiä tehdään paniikissa, jolloin pitkän aikavälin tavoitteet unohtuvat. Suomessa on nyt välttämätöntä pohtia energiaköyhyyttä – ja sietää energian kallistuminen muilla kuin energiaköyhillä.
Juuri ennen joulua Euroopan komissio julkaisi muistion oikeudenmukaisesta vihreästä siirtymästä. Yksinkertaisesti kyse on siitä, miten EU:n ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa ilman, että pienituloisimmat kärsivät kohtuuttomasti. Muistion mukaan ilmastotavoitteiden toteuttaminen johtaa välttämättömien energia-, asumis- ja kuljetuskustannusten nousuun. Hinta ohjaa säästämään ja kuluttamaan ekologisemmin.
Hinnannousu tulisi kompensoida niille, joiden on muita vaikeampaa ottaa käyttöön uutta teknologiaa ja muuttaa kulutustaan. Muistiossa hahmoteltiinkin jo tuolloin kertaluonteisia tai säännöllisiä tulonsiirtoja energiaköyhille.
ENERGIAKÖYHYYS voi koetella kaikkein pienituloisimpien lisäksi myös keskituloisia kotitalouksia. EU määrittelee energiaköyhyyden neljän indikaattorin avulla: maksamattomat energialaskut, vähäinen absoluuttinen energian käyttö, energiamenojen suuri osuus käytettävissä olevista tuloista ja kykenemättömyys lämmittää asuntoa riittävästi.
Aikaisempien arvioiden mukaan energiaköyhyys on ollut Suomessa vähäistä. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen tilanne on muuttunut – emme kuitenkaan tiedä, kuinka paljon.
Suomen ilmastopaneeli varoitti jo viime lokakuussa, ettei meillä seurata energiaköyhyyttä. Emme tiedä, keitä ovat ne, joiden sähkölaskut ovat vaarassa jäädä maksamatta, ketkä kuluttavat huolestuttavan vähän energiaa suhteessa tarpeisiinsa, ketkä käyttävät suuren osan tuloistaan energiaan ja keillä on vaikeuksia lämmittää asuntojaan riittävästi.
HEIKKO varautuminen näkyy politiikassa. Pika-aikataululla työskennellyt Sähkön hinta -työryhmä ei analysoinut energiaköyhyyttä eli sitä, miten toimenpiteitä pitäisi poikkeuksellisissa olosuhteissa kohdentaa juuri niille, joita sähkön hinnan kallistuminen erityisesti koettelee. Nopean inflaation aikana (ja vaalien lähestyessä) hallituksella on suuri houkutus jakaa rahaa kaikille, jotka näkevät sähkölaskunsa kallistuvan.
Näin ei pitäisi menetellä. Maapallon kärventymistä ehkäisevää vihreää siirtymää ei voida toteuttaa, jos muiden kuin suurimmissa vaikeuksissa olevien maksama energian hinta ei saa nousta.
Esimerkiksi sähkön arvonlisäveron alennus lyö korvalle vihreää siirtymää: tuki kohdistuu kaikille, eikä se kannusta säästämään energiaa. Tietopohjan puuttumisen vuoksi on mahdotonta arvioida, miten muiden sähkön hinnan nousua lieventävät toimet kohdentuvat nimenomaan energiaköyhyyden lieventämiseen.
OIKEUDENMUKAISEN vihreän siirtymän toteuttaminen Suomessa edellyttää syventymistä energiaköyhyyteen. Vuoteen 2027 asti nimitetty Sosiaaliturvakomitea valmistautuu paraikaa laatimaan välimietintöään.
Seuraavalla hallituskaudella komitean on syytä pohtia energiaköyhyyttä ja sitä, millaisia sosiaalipoliittisia toimia oikeudenmukaisen vihreän siirtymän toteuttaminen vaatii Suomessa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.