Oikeus määräsi Nousiaisen menettämään valtiolle rikoshyötynä lähes 2,9 miljoonaa euroa. Lisäksi hänet tuomittiin korvaamaan Nuorisosäätiölle vahingonkorvauksena yli 21 miljoonaa euroa sekä muille asianomistajille yhteensä yhdeksän miljoonaa euroa.

-  Kyse oli suuruusluokaltaan poikkeuksellisista talousrikoksista, käräjäoikeus toteaa tiedotteessa.

Nousiainen tunnusti rikokset viime viikolla tunnustamisoikeudenkäynnissä. Käräjäoikeus katsoi, että ilman tunnustamista Nousiaiselle olisi pitänyt tuomita kuusi ja puoli vuotta vankeutta, kun lain sallima enimmäisrangaistus rikoskokonaisuudesta olisi seitsemän vuotta.

Vankeustuomion ja korvausten lisäksi Nousiainen tuomittiin menettämään sotilasarvonsa.

KESKUSTATAUSTAISEN, tuettua vuokra-asumista nuorille tarjoavan Nuorisosäätiön rahasotkuja koskeva talousrikostutkinta on ollut yksi Suomen suurimmista. Osia siitä on vielä syyteharkinnassa ja poliisilla esitutkinnassa.

Viime viikolla tunnustamisoikeudenkäynnissä käsiteltyjen rikosten tekoaika ulottuu syyskuusta 2014 lokakuuhun 2018. Käräjäoikeuden mukaan Nousiainen otti vastaan lahjuksia yhteistyötahoilta, kavalsi säätiöltä miljoonia euroja ja väärensi säätiön hallituksen kokouspöytäkirjan.

Oikeus luki Nousiaisen syyksi tuomioesityksen mukaisesti kaksi törkeää kavallusta, kaksi törkeää lahjuksen ottamista elinkeinotoiminnassa, yhden törkeän väärennyksen sekä yhden törkeän veropetoksen. Osa rikoksista liittyy kiinteistökauppoihin Virossa.

Yksittäisistä rikoksista moitittavimpana käräjäoikeus piti törkeää kavallusta, jossa Nousiainen oli kavaltanut lähes 4,3 miljoonaa euroa Nuorisosäätiön varoja. Oikeuden mukaan pelkästään tästä rikoksesta olisi kuulunut ilman tunnustamisoikeudenkäyntiä tuomita lain mukainen maksimirangaistus eli neljä vuotta vankeutta.

Rikoshyötynä menetettäväksi tuomittu 2,9 miljoonaa euroa on käräjäoikeuden mukaan hankittu lahjusrikoksilla.

Nuorisosäätiön noin 21,3 miljoonan euron vahingonkorvausvaatimukset liittyivät sekä lahjus- että kavallusrikoksiin. Muiden asianomistajien yhteensä noin yhdeksän miljoonan euron korvausvaatimukset liittyivät lahjusrikoksiin.

KAVALLUSRIKOKSISSA KYSE oli siitä, että Nousiaisen katsottiin kavaltaneen Nuorisosäätiön varoja yhteensä noin 6,4 miljoonaa euroa. Lahjuksen ottamisissa taas oli kysymys lähes 2,9 miljoonan euron rahavarojen sekä 550  000 euron omavelkaisen takauksen vastaanottamisesta lahjuksina.

Tuomio törkeästä veropetoksesta liittyy Nousiaisen henkilökohtaiseen verotukseen. Käräjäoikeuden mukaan hän oli jättänyt ilmoittamatta tulojaan verottajalle, minkä vuoksi hänelle oli määrätty noin 144  000 euroa liian vähän ansiotuloveroja.

Tunnustamisoikeudenkäynnissä Nousiainen myönsi korvausvaatimukset oikeiksi sekä perusteiltaan että määrällisesti. Siksi käräjäoikeus tuomitsi vahingonkorvaukset niitä vaatineiden tahojen vaatimusten mukaisina.

Nuorisosäätiön uuden johdon mukaan Nousiainen ja säätiön entinen toimitusjohtaja Aki Haaro saivat aikaan yli 40 miljoonan euron tappiot ja likimain tuhosivat säätiön. Kun uusi johto valittiin vuonna 2018, säätiön kassa oli tyhjillään. Patentti- ja rekisterihallitus totesi jo vuonna 2017, että säätiötä on käytetty oman edun tavoitteluun.

Syyttäjä nosti viime vuoden marraskuussa syytteitä myös Aki Haaroa vastaan. Helsingin Sanomien mukaan myös Haaro on tunnustanut rikoksensa syyteneuvottelussa. Hänen osaltaan asiaa käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa 12. syyskuuta.