Kuntatalouden tilanteen tekee loppuvuonna haastavaksi myös verokertymän viivästymisen ja toimintakulujen kasvun yhteisvaikutus.

Kansainvälisen talouden suurimmat heijastusriskit Suomen näkökulmasta liittyvät Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasodan etenemiseen ja sen mahdollisesti eskaloituviin vaikutuksiin kotimaan vientiteollisuuteen.

”Toistaiseksi vaikutukset Suomen teollisuustuotantoon ovat olleet odotettua pienempiä ja tuotannon kehitys kesän aikana oli ennakoitua parempaa. Kaiken kaikkiaan Suomen talouskasvu on alkuvuonna säilynyt jopa yllättävän vahvana. Keskeisten vientimarkkinoiden ongelmat sekä työllisyyskasvun tyrehtyminen kuitenkin viittaavat kasvun selvään hidastumiseen”, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala tiedotteessa.

Kuntarahoitus arvioi kasvun lähes pysähtyvän kuluvan vuoden jälkipuoliskolla ja BKT-kasvun jäävän kuluvana vuonna 1,1 prosenttiin. Ensi vuonna BKT:n odotetaan kasvavan 0,7 prosenttia ja vuonna 2021 1,0 prosenttia.

”Sanomattakin on selvää, että perusnäkemyksemme riskit ovat alasuuntaisia, eli kehitys saattaa kääntyä myös ennakoimaamme heikommaksi. Yksittäiset tapahtumat voivat laukaista itseään ruokkivan negatiivisen kierteen, joka lopulta johtaa taantumaan”, Vesala sanoo.

Kuntien kannalta hyvä uutinen on se, että valtionosuusleikkaukset päättyvät ja valtionosuudet kasvavat yli 1,1 miljardia euroa vuonna 2020. Valtaosa lisäyksestä menee kuitenkin tiedossa olevien menolisäysten tai tulomenetysten katteeksi. Työllisyysrahaston esitys työnantajien työttömyysvakuutusmaksun alentamiseksi sen sijaan on kuntataloutta yksiselitteisesti vahvistava tekijä.

Siirtyminen hyvin hitaan kasvun vaiheeseen merkitsee Kuntarahoituksen mukaan kuitenkin sitä, että hallituksen työllisyystavoite karkaa ja valtion ja kuntien velanottotarve nousee ennakoitua suuremmaksi.

”Työmarkkinoilla mennään nyt mahdollisella vedenjakajalla. Työllisyysaste on pysynyt samana viime vuoden lopulta alkaen eikä kokoaikaisten työsuhteiden määrä ole nettomääräisesti kasvanut enää yli vuoteen. Mikäli kauppasota ja Saksan talouden vaikeudet alkavat voimakkaammin heijastua myös Suomen vientiteollisuuteen, työllisyyden, palkkasumman ja kuntien verotulojen kasvu voi jäädä odotettua vaisummaksi”, Vesala arvioi.

Vesalan mielestä 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä on lyhyen aikavälin tavoitteena jopa ylikorostunut.

“Tärkeintä olisi pyrkiä varmistamaan työllisyysasteen kestävä nousutrendi pitkävaikutteisilla koulutusjärjestelmän, sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden uudistuksilla”, Vesala sanoo.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio puolestaan sanoo, että kuntien kulut kasvavat nykyisellään vuodessa noin neljä prosenttia tuloja enemmän.

“Pelkästään nykyisen palvelutason ylläpitäminen vaatii kunnilta tulevina vuosina mittavia investointeja joka puolella Suomea. Yhtälö on vaikea, vaikkei taantumaan ajauduttaisikaan. On erittäin tärkeää, että kuntataloutta parantavat lupaukset pidetään eikä uusia kuntataloutta heikentäviä muutoksia tehdä.”