Taustalla on useita samaan aikaan vaikuttavia uudistuksia, jotka muuttavat kuntien roolia ja rahoitusta. Sote-uudistus, hallitusohjelmaan tehdyt kirjaukset muun muassa sosiaali- ja työttömyysturvaan, työllisyys- ja elinkeinopalveluiden uudistus, normien purku, sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen, valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja kiinteistöverouudistus.

Kukaan ei pysty laskemaan, mikä on näiden eri uudistusten yhteisvaikutus eri kunnille, ja on liki mahdotonta valmistella uudistuksia siten, että samanaikaisesti pystyttäisiin huomioimaan käynnissä olevien ja tulevien uudistusten yhteisvaikutukset. Edessä on sekä kriisikuntien vuosikymmen että kuntien uusjako.

PERTUNMAAN ja Mäntyharjun kaltaisia kuntaliitoksia tuskin nähdään kovin paljoa, koska kahden vaikeuksissa olevan kunnan yhdistäminen ei varsinaisesti ratkaise mitään. Lisäksi kuntaliitoksilla saavutettava hyöty on saavutettavissa kuntien välisellä yhteistyöllä.

Kuntaliitosten sijaan kunnat muuttavat muotoaan ja seutukuntaistuvat. Alueellisella ja seudullisella yhteistyöllä on saavutettavissa paljon hyötyjä. Kun euroja ja työvoimaa on tarjolla vähemmän, yhteistyötä tehdään enemmän.

HALLITUKSEN kehysriihessä tehtiin huhtikuussa päätöksiä, joilla on satojen miljoonien eurojen vaikutus kuntatalouteen. Kehysriihen päätösten kokonaisvaikutus kuntatalouteen tarkentuu, mutta ansiotulovähennyksen poisto ja verotulomenestysten korvausten pienennys, ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkaaminen, sosiaaliturvarahastojen menosäästöjen kanavointiratkaisut ja norminpurkuesitykset ovat itsessään todella merkittäviä päätöksiä.

KUN talouden vuosikellon viisari siirtyy kohti syksyä, kuntien talousarvioiden ja etenkin taloussuunnitelmavuosien osalta tullaan seuraamaan sote-uudistukseen liittyviä määräaikaisia täsmäytyksiä ja takaisinperintöjä, työllisyys- ja elinkeinopalveluiden kustannusneutraalisuuden toteutumatta jäämistä, normienpurkulistoja ja niiden aikatauluja sekä valtionosuus­uudistuksen valmistelua.

Mitä enemmän kunnille siirretään tehtäviä ilman riittävää rahoitusta, sitä enemmän niissä on menoleikkaus- ja veronkorotuspainetta. Jos kunnille annetaan mahdollisuuksia luoda nahkansa ja uudistua siten, että erilaisia palveluita voidaan toteuttaa eri tavoin, joustavuutta ja väljyyttä tulee ulottaa myös sinne, missä isoimmat menoerät ovat eli sivistyspalveluihin.