Kuntatalous on yhä heikossa kunnossa, valtion ja kuntien taloudellinen tila heikkenee ja velkataakka kasvaa, lomautukset sekä muut työvoimakustannusten sopeutustoimet kuntakentällä jatkuvat, KT listaa.

”Kunnat tarvitsevat lisää taloudellista tukea myös ensi vuonna”, Kuntatyönantajat toteaa.

Kunta-alan työmarkkinasopimusten mahdollistama laaja paikallinen sopimismahdollisuus pitää Kuntatyönantajien mielstä hyödyntää työpaikkojen turvaamisessa.

KT muistuttaa, että valtionosuuksia leikattiin, kun kunta-alan työaika pidentyi kilpailukykysopimuksessa. Kunta-alan uusissa työ- ja virkaehtosopimuksissa työaika pääsääntöisesti lyheni kikyä edeltävään tilanteeseen.

– Valtionosuuksia on nyt lisättävä samalla perusteella, joilla valtionosuuksia leikattiin. Valtaosa kuntasektorin tehtävistä on lakisääteisiä ja niiden rahoitus on pystyttävä turvaamaan.

Vaikka ensi vuonna talouden elvytystoimet vielä jatkuvat, Kuntatyönantajat peräänkuuluttaa lisäksi päätöksiä konkreettisista työllisyystoimista. KT:n mukaan tarvitaan ”uskottavaa näköalaa työllisyysasteen nostamiseksi”.

Kuntatyönantajat sanoo työllisysasteen nostamisen olevan paras lääke myös kuntatalouden ongelmiin. Hallitusohjelman työllisyystavoitteesta täytyy pitää kiinni, KT linjaa.

Kuntatyönantajien mukaan ansiosidonnainen työttömyysturva pitää uudistaa ja oikeutta työttömyysturvan lisäpäiviin rajoittaa.

”Työvoimapalvelujen tehostaminen edellyttää samanaikaisesti työnhaun velvoittavuuden lisäämistä. Valtion ja kuntien yhteisvastuuta työllisyyden hoidosta tulee selkeyttää ja eri työnhakijaryhmien palveluja kehittää”, kannanotossa linjataan.

Kuntatyönantajien mielestä palkkatuen käyttöä tulee tehostaa ja sen volyymiä on kasvatettava etenkin vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämiseksi.

”Tuottavuuden nostamiseksi tulee tukea ja vauhdittaa kuntapalveluja tuottavien organisaatioiden omaa kehittämis- ja uudistamistyötä sekä uuden teknologian hyödyntämistä. Samalla tukea tarvitaan lähijohtamisen kehittämiseen kunta-alalla.”