– Erityisen hyvää on se, että mitoitukseen luettavien työntekijöiden piiriä ei lähtökohtaisesti kiristetä, ja että myös hoiva-avustajat luetaan siihen mukaan, KT toteaa tiedotteessaan.

Lakiesitys lähtee siitä, että tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksikössä on oltava vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti viimeistään 1.4.2023.

KT edellyttää, että jos esitys toteutuu, siitä johtuvat todelliset lisäkustannukset korvataan kunnille 100-prosenttisesti.

– Mitoituksen laskennan muutoksen vuoksi tukipalveluhenkilöstön lisätarpeesta aiheutuu lisäksi 23 miljoonan euron kustannus. Esityksestä koituu toteutuessaan myös muita lisäkustannuksia. Näitä kertyy esimerkiksi koulutuspaikkojen lisäämisestä sekä mitoituksen toteutumisen seurannasta.

Kuntatyönantajat on kustannusten nousun ohella hyvin huolissaan osaavan henkilöstön saatavuudesta, koska väestö ikääntyy ja henkilöstö eläköityy.

– Työvoiman tarpeeseen vastaaminen vaatii monia laaja-alaisia toimenpiteitä, kuten koulutuspaikkojen lisäämistä, erilaisia työvoimapoliittisia toimia sekä työperäisen maahanmuuton tukemista.

KT ei olisi halunnut sitovan vähimmäismitoituksen säätämistä lailla.

– Olisi ollut suotavaa, että vanhuspalveluiden kehittämiseen olisi valittu toisenlaisia toimenpiteitä.

Kuntatyönantajat pitää kuitenkin hyvänä, että lausuntokierrokselle lähtevä luonnos on pystytty rakentamaan monelta osin voimassaolevan suosituksen pohjalta.

– Tärkeää on myös pitää huolta siitä, ettei mitoituksen vaatimia panoksia oteta pois iäkkäiden palveluiden muusta kehittämisestä, vaan toimintatapoja kehitetään ja hyödynnetään muun muassa uuden teknologian avulla.

Esitys lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle.