1.4.2023 alkaen henkilöstömitoitus ei enää saisi olla alle 0,7 työntekijää asiakasta kohti missään yksikössä eli uudistus tulisi täytäntöön jo tämän hallituskauden aikana.

Heti lain voimaantultua ei saa enää alittaa 0,5:n hoitajamitoitusta.

Henkilöstömitoitustta oli valmistelemassa oma erillinen mitoitusjaosto, jonka jäsenet kertoivat tänään näkemyksiään perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun tiedotustilaisuudessa.

Hän totesi, että hoitajilta on viime vuosina surullista viestiä, että työvuorosta lähtiessä olo, ettei voinut antaa hyvää hoitoa oman etiikan mukaisesti. Nyt Erkkilä mukaan kuitenkin uskotaan parempaan.

– Lain voimaantullessa hoitajat saavat keskittyä hoitotyöhön ja tukityöt eivät kuulu enää hoitajien tehtäviin, Erkkilä sanoi ministeri Kiurua kiitellen.

Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman sanoi Tehyn näkevän erittäin tärkeänä, että
henkilöstömitoitus saadaan vihdoin lainsäädäntöön.

Flinkman painotti, että laatusuositus ei ole ollut yksistään riittävä turvaamaan hoidon laatua. Hän kiitti siitä, että jatkossa tukipalvelutehtävät voidaan eriyttää pois hoitotehtävistä. Jatkossa määritellään tarkasti, mikä on välitöntä hoitajamitoitukseen laskettavaa hoitotyötä ja mikä ei.

– Tämän lain voimaantulleessa koulutettu henkilöstö pystyy keskittymään koulutuksensa mukaiseen työhön. Näemme, että tämä lisää myös alan vetovoimaisuutta. Ammattihenkilöstö saa keskittyä laadukkaasen hoitoon ja huolenpitoon, Flinkman sanoi.

Johtava työmarkkinalakimies Mirja-Maija Tossavainen KT Kuntatyönantajista sanoi pitävänsä myönteisenä, että lakiesitys lähtee liikkeelle.

– Kunta-ala sinällään ei ole toivonut sitovaa mitoitusta vaan olisi toivonut, että vanhuspalveluiden edistämistä olisi voitu hoitaa toisella tavalla.

Kunta-alan huolena ovat kustannukset ja työvoiman saatavuus, vaikka se pitää lain asiasisältöä kokonaisuudessaan myönteisenä.

Hyvinvointiala HALIn työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri muistutti, että jo etukäteen hallitusohjelma velvoitti 0,7:n hoitajamitoitukseen.

Lopputulosta Mänttäri kuvasi lopputulosta kompromissiksi.Mänttäri kiitti hoitoalan työvoiman tarpeen lisääntymistä ja sitä, että esitys ottaa laajasti huomioon eri sote-alan ammattilaiset.

Mänttärin huoli oli se,  syntyykö keinotekoisia rajanvetoja välittömään ja välilliseen hoitotyöhön.

– Voi sanoa, että olen odottanut tätä hetkeä jo vuodesta 2011 lähtien, tyytyväinen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru aloitti oman puheenvuoronsa.

0,7:n hoitajamitoitusta on pyritty Suomessa ajamaan jo pitkään.

– Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, Kiuru jatkoi.

Hän lisäsi, että muutaman tunnin työllä on helppo kirjata hoitajamitoitus lakiin, mutta erityisesti hoitoisuuden määrittteleminen mitoitusjaostossa on ollut vaikeaa. Vielä haastavampaa oli Kiurun mukaan määrittää se, miten tukityö irrotetaan välittömästä hoitajamitoitukseen laskettavasta asiakastyöstä.

Kiurun mukaan 0,7:n hoitajamitoituksen on toteuduttava eikä ole mahdollista enää jatkaa samalla tavalla.

– On tunnustettava, että erityisesti ilta-aikaan ja viikonloppuisin ammattilaisten työpanoksesta kuluu merkittävä aika nimenomaan tukityön tekemiseen, Kiuru sanoi ja lisäsi, että kun Valvira on toistuvasti asiasta huomauttanut, tilanne on korjattava.

Miten sitten hallitus suhtautuu hoitajamitoitukseen, kun se alkaa työstä varsinaista lakiesitystään.

Kiuru toteaa, että asiasta on tehty budjettiriihessä päätöksiä. Jo ensi vuonna ne reilut 90 yksikköä, jotka menevät tällä hetkellä alle nykyisin alle laatusuosituksen 0, 5, eivät voi sitä enää tehdä.

– Hallitus on myös todennut, että heti kun työ on valmistunut, haetaan riittävät resurssit ja laitetaan tämä lausuntokierroksen jälkeen eduskuntaan.

Kiurun mukaan kyse on merkittävästä panostuksesta ja asiasta käydään nyt neuvonpitoa hallituspuolueiden kanssa. Rahoitusratkaisua haetaan kevällä, kun tehdään julkisen talouden suunnitelmaa.

Kiurun mukaan hallitusta helpottaa, että hoitajamitoitusta valmistellut työryhmä antoi yksimielisen esityksen.