Valtio muun muassa korottaa ensi vuonna tilapäisesti 300 miljoonalla eurolla valtionosuuksia. Kunnat saavat myös rahoitusta koronaviruksen aiheuttamiin kustannuksiin 1, 45 miljardia.

Hallitus on sopinut myös 500 miljoonan euron yhteisöverojako-osuudesta.

Lisäksi syksyn lisätalousarviossa kunnille on luvassa 400 miljoonan euron ja sairaanhoitopiireille 200 miljoonan euron tuki.

Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) avasivat tänään, mitä paketti pitää sisällään.

Julkisuudessa on uumoiltu, mistä otetaan rahat kunnille luvattuun kiky-kompensaatioon. Työajan pidennys päättyi syyskuun alussa.

– Meidän ajattelumme mukaan se sisältyy 400 miljoonaan euroon, joka on luvassa tämän vuoden kuudennessa lisätalousarviossa.

Hän muistutti, että ensi vuodelle tulee 300 miljoonaa euroa lisää valtionosuuksiin, ja kiky mahtuu tähänkin summaan sisään.

Kuntatalous ei ole pysynyt tasapainossa. Siitä kertoo Paateron mukaan se, että 146 kuntaa, lähes puolet, on hakenut tänä vuonna harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Hallitus pyrkii nyt paikkaamaan akuuttia ahdinkoa pelastuspaketillaan.

Kuntaministeri huomautti, että kuntatalous ei oikene välttämättä nopeasti. Siksi hänen mielestään on jo nyt akuutista koronakriisistä huolimatta suunnattava katsetta tulevaisuuteen.

– Tiedossa on, että muun muassa sote-uudistus tulee vaikuttamaan kuntatalouteen vuodesta 2023 lähtien. Olemme päättäneet aloittaa työskentelyn, jossa katsottaisiin, miten kuntien tehtävät, talous ja rahoitus saadaan tasapainoon. Iso työ käynnistetään tänä syksynä.

Esiselvityksessä on mukana eri ministeriöiden lisäksi muun muassa erikokoisia kaupunkeja ja kuntia, koska tilanne kunnittain eroaa hyvin paljon. Paatero kertoi, että keväällä olisi mahdollisuus ottaa parlamentaarista valmistelua mukaan.

Tavoitteena on katsoa kokonaisuutta: mikä on kuntien rooli palvelujen järjestäjänä, miten löytyy tasapaino kuntien tehtävien ja rahoituksen välillä, mistä tehtävistä kuntien pitäisi vastata, mikä on kuntarakenne tulevaisuudessa, kuinka kuntien taloutta voidaan vahvistaa…

Yksi lähtökohta on Paateron mukaan selkeä.

– Ajatus siitä, että tulevaisuudessakin kunnilla olisi aito mahdollisuus järjestää palvelut eli tämän mallin haluamme pitää.

Paatero pitää hyvin tärkeänä, että jo nyt mietitään, millainen on tulevaisuuden kunta.

Ministeri Kiuru kertoi, että hallitus pyrkii nostamaan koronaviruksen testauksen määräksi 30 000 testiä vuorokaudessa. Tämä on linjattu budjettiriihessä. Aiemman ohjelman tavoite oli 20 000 testausta.

– Laajan testauskapasiteetin tarve lisääntyy. On laskettu, että testauksen kustannukset tulevat olemaan 117 miljoonaa euroa kuukaudessa eli vuodessa 1,4 miljardia. Rokote tuo aikanaan immuniteetin virusta vastaan, mutta sitä ennen on varmistettava matkailun turvallisuus rajoillamme. Siksi kokonaisuus nousee näin suuriin summiin, Kiuru perusteli.

Hän pitää kunnille esitettyä kokonaisuutta koronapandemian ja hoitovelan taittamiseen merkittävänä.

– Lähtökohtana on se, että koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaus, jäljittäminen, karanteeni, potilaiden hoito, matkustamisen terveysturvallisuus, rokote, korvataan täysimääräisesti niin kauan, kun tautitilanne ja hybridistrategia sitä edellyttävät.

Menot katetaan poikkeuksellisesti valtion menokehyksen ulkopuolelta vuonna 2021.

Yksistään ensi vuoden talousarvioon esitetään siis 1,4 miljardia euroa hybridistrategian edellyttämään testaukseen. Kiurun mukaan tämän syksyn lisätalousarviossa rahaa on vielä luvassa 355 miljoonaa euroa.

– Vuoden 2021 määrärahaa myös tarkastetaan tarpeen mukaisesti. Varoilla koronatestauksesta on mahdollista saada entistä kattavampaa ja tehokkaampaa. Kokonaisuuteen liittyvät myös investoinnit testausteknologiaan 30 miljoonalla eurolla.

Lisäksi sairaanhoitopiireille ja kunnille osoitetaan koronavirustilanteesta aiheutuviin välittömiin, muihin kuin testauksesta aiheutuviin kustannuksiin, 200 miljoonaa euroa.

– Kun paketissa huomioidaan vielä tämän vuoden lisätalousarvio, joka tullaan vielä antamaan, niin päästään sosiaali- ja terveyshuollossa lähes kahden miljardin kokonaispanostukseen koronatoimien kattamiseksi, Kiuru laski.

Hänen mukaansa koronatilanne on jo aiheuttanut terveydenhuoltoon hoitovelkaa ja sosiaalihuoltoon palveluvelkaa. Muun muassa lääkäri- ja hoitajakäynnit vähentyneet selkeästi, ja erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä keväällä huomattavasti.

– Me puhumme sadoista tuhansista toteutumattomista käynneistä.

Hallitus esittää hoitovelan purkamiseen 450 miljoonan euron kokonaisuutta vuosille 2021–23.