Suomen tavoite tulisi Vauramosta olla esimerkiksi, että korkeintaan viisi prosenttia yli 75-vuotiaista olisi ympärivuorokautisessa hoidossa. Nykyään Suomessa kymmenen prosenttia yli 75-vuotiaista on tällaisessa niin sanotussa raskaassa hoidossa.

– Ei meillä ole sen verran enempää kuin muilla mailla sitä raskasta palvelua tarvitsevaa, mutta meidän järjestelmämme on sellainen, että se tekee itselleen raskaaksi nämä palvelut, hän sanoo STT:lle.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen vaatii hänen mukaansa ennen kaikkea uudenlaisen tuotantorakenteen.
Hänestä ongelmallista on muun muassa se, että vanhuksia pidetään terveyskeskusten vuodeosastoilla liian pitkään. Suhteellisen terveestä vanhuksesta tulee kuukausien saatossa sairas.

Heidän mukaansa sosiaali- ja terveydenhuollossa on siirryttävä nykyisestä porrastetusta toimintamallista palveluverkkoajatteluun. Tarvitaan riittävän aikaista ja tehokasta kuntoutusta ja kotiin annettavaa hoitoa sekä palvelukortteleissa tapahtuvaa tuettua asumista.

Vanhuspalvelulakia ollaan uudistamassa

Viime kuukausina on käyty laajaa julkista keskustelua vanhuspalveluiden ympärivuorokautisen hoivan puutteista, ja nyt vanhuspalvelulakia ollaan muuttamassa. Ensimmäiseksi ympärivuorokautiseen hoivaan säädetään sitova henkilöstömitoitus, ja sen jälkeen vanhuspalvelulakia päivitetään laajemmin.

Pääministeripuolue SDP on linjannut, että sitova henkilöstömitoitus säädetään vuoden loppuun mennessä. Budjetin yhteydessä kerrottiin, että hallitus varaa sen toteuttamiseen taloudelliset resurssit. Tästä huolimatta mitoitukseen tullee pitkä siirtymäaika.
Ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen toteuttamisen on arvioitu vaativan tuhansia uusia hoitajia.