x

Urheilukolumni

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kuopion Kimmo ja Barack Obama

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama arvostaa sitä, mikä jäi Suomen urheilugaalan isänniltä vaille havaintoa. Oli epätavallisen arvokas puheenvuoro, kun Obama kiinnitti maailman julkisen huomion siihen inhimilliseen tekijään, jolla suomalainen jääkiekkoilija Kimmo Timonen raivasi terveytensä parantamisen kautta itsensä NHL:n Stanley Cupin voittajaksi 40­-vuotiaana.

Tämä lämminhenkinen puhe pidettiin Valkoisessa talossa, maailman politiikan keskuksessa.

Talon ovet avautuvat vain harvoille ihmisille maailmassa. Vain huipputärkeille. Nyt heidän joukkoonsa kuuluu Kuopion Kimmo Timonen – jääkiekkoilija, urheilija.

Puhe korosti myös sitä inhimillistä puolta, mitä kannattaa korostaa. Elämässä terveys ja sen menetetty palauttaminen ovat tavoiteltavia ja ponnistelun arvoisia elon varrelle.

Kimmo Timonen on suuri maailmankuulu suomalainen.

***

Kyllä jalkapallon huippuosaaminen on kuin katsoisi akrobatiaa.

Pelaajien taiturimainen pallonhallinta ahtaissakin, ahdistetuissa tiloissa, syöttötyöskentelyn tarkkuus ja nopeus, sadan kilometrin tuntinopeuden ylittävät yllätyskutit, vastustajan elintilan eliminoiminen tiukalla miesvartioinnilla ja herhiläisahdistelulla sekä pelaajan vikkelyys, nopeus, äkilliset harhautukset, rajaton fyysinen kunto ja pelattavalle paikalle hakeutuminen ovat lajiherkkua.

Ken sen osaa, on arvossaan. Ja osaajia löytyykin nykyään pilvin pimein.

Pelaako seurayhdistelmä vai maajoukkue parempaa futista? Vastaus on seurajoukkue.

Siksi, että se on koottu koko maailman pelaajavalikoimasta. Seurojen pelaajat hitsautuvat yhteen pitkän ajan kuluessa. Maajoukkue puolestaan koostuu vain oman maan pelaajista, joiden yhteispelin rakentamisaika on huomattavan lyhyt.

On vielä talouskin. Seuratulot ovat pitkän pelikauden aikana aivan eri luokkaa kuin harvemmin pelaavien maajoukkueiden. Raha puolestaan on tärkeä pelaajamarkkinoiden kaupassa.

Koko laji on harpannut vuosien saatossa aivan eri tasolle kuin se oli vaikkapa Suomen ollessa vuonna 1912 Tukholman olympiakisoissa neljäs. Sellainenkin ero on havaittavissa, että Suomi ei ole pysynyt kehityksessä mukana. Ei myöskään upeiden yleisöystävällisten areenoiden rakentamisessa.

Mutta onhan meillä niitä muitakin jälkijunalajeja.

***

Mäkihyppy on yksi uljaimmista ja ihailluimmista talvisista urheilumuodoista. Onko maailman ilmastonmuutos vai mikä syynä siihen, että tuulet riepottelevat nykyään niin rajusti ja oikukkaasti, että useinkin joudutaan hyppääjien terveyden turvaamiseksi perumaan kisoja.

Tietenkin tällainen epävarmuus rassaa niin järjestäjiä, hyppääjiä, televisiota ja paikan päälle matkannutta yleisöä. Mutta minkäs teet jyllääville luonnonvoimille. Harmi!

Jääkiekko ja taitoluistelu ratkaisivat aikanaan taistelunsa luontoa vastaan rakentamalla jäähalleja. Niissähän voi taiteilla, kiitää ja taklata minkälaisella kesähelteellä tahansa. Jalkapalloilijat sovelsivat samaa säveltä. Mäkihyppy on rakentanut tuuliverkkoja, mutta nythän on jo suunniteltu jääpallon ja pikaluistelun sekä muiden tapaan mäkihyppyhalleja.

Mitä enää jääkään talviolosuhteiden vaatimiksi lajeiksi talviolympialaisiin. Jos lumikin puuttuu, niin ovathan lumitykit satamassa uutta ja hiihtohallejakin jo on. Tekniikka on kukistanut ajatuksemme talven rajoituksista.

Salpausselän yleisömäärän romahtaminen johtui Suomen hiihtourheilun alennustilasta.Edessä ovat lajin MM-­kisat. Emme ehdi nostaa urheilutasoamme, joten ei kannata odottaa ensi talveksikaan yleisöryntäystä.

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kolumni

terveyslk1

LM: Raportti varoittaa Suomea Ruotsin sotesta

Tuore raportti varoittaa Suomea Ruotsin sote-uudistuksen seurauksista.

Sosialidemokraattisen ajatushautomon Kalevi Sorsa -säätiön tilaaman raportin mukaan Ruotsissa yksityiset terveyskeskukset ovat sijoittuneet vauraille alueille.

Ruotsissa terveydenhuollon valinnanvapauslaki tuli voimaan vuonna 2010. Raportin tehnyt ruotsalainen Mats Wingborg arvioi, että sen jälkeen terveyskeskusten jakautuminen kaupunginosien välillä on vinoutunut. Yksityisiä terveyskeskuksia on perustettu lähinnä tiheästi asutuille ja taloudellisesti vauraille alueille.

Näin valinnanvapaus lisääntyi Ruotsissa etupäässä suurissa kaupungeissa, ei muualla maassa.

Suomessa on pohdittu, johtaako sote-uudistukseen kaavailtu valinnanvapaus yksityisten palveluiden keskittämiseen hyvätuloisten asuinseuduille.

terveyslk1

Kolumni

MT: Kansa synkkänä – ei pysy sote aikataulussa

Kansa ei usko sote-uudistuksen pysyvän aikataulussa, kertoo Maaseudun Tulevaisuus. Tuoreen kyselyn tuloksista ilmenee, että vain joka neljäs äänestysikäinen uskoo hallituksen saavan sosiaali- ja terveysuudistuksen valmiiksi kevään 2018 maakuntavaaleihin mennessä.

Aikataulua epäilevät varsinkin opposition kannattajat. Luottamusta soten valmistumiseen ajoissa on eniten hallituspuolue keskustan kannattajilla.

Luottamusta sote-aikatauluun kysyttiin toissa viikonloppuna. Gallup Elintarviketiedon nettipaneeliin vastasi hieman yli tuhat äänestysikäistä.

 

Kolumni

YLE

LKS 20170323 Ylen lippuja ja linkkitorni Helsingin Länsi-Pasilassa 9. maaliskuuta 2017. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

”@juhasipila painosti ja päätoimittaja @attesakari taipui” – näin Yleltä lähteneet toimittajat kommentoivat kohupäätöstä

Julkisen sanan neuvosto antoi tänään Yleisradiolle langettavan päätöksen journalistisen päätösvallan luovuttamisesta Terrafame-uutisoinnissa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toimi Yleisradion suuntaan tavalla, joka oli omiaan rajoittamaan sananvapautta. Neuvosto toteaa lausumassaan, että pääministerin Ylen toimittajalle lähettämien viestien määrää ja sävyä voidaan pitää poikkeuksellisena.

Toimittaja Salla Vuorikoski sai pääministeriltä lukuisia sähköposteja sen jälkeen kun Yle oli julkaissut jutun, jossa kerrottiin, että pääministerin sukulaisilla on omistuksia Katera Steel -yhtiössä, joka oli saanut kaivosyhtiö Terrafamelta tilauksen.

JSN käsitteli jupakkaa poikkeuksellisen pitkään ja antoi seitsemän tuntia kestäneen istunnon jälkeen langettavan päätöksen Yleisradiolle. JSN katsoo, että Yle luovutti journalistista päätösvaltaa ulkopuolelle ja rikkoi siten Journalistin ohjeiden kohtia 2. ja 3.

Päätös syntyi tiukan äänestyksen jälkeen, äänet jakautuivat tasan 6–6. Niiden mennessä tasan puheenjohtaja Elina Grundströmin ääni ratkaisi.

Yleisradion vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen sanoi Ylen haastattelussa, ettei hän ole JSN-ratkaisun seurauksena aikeissa erota tehtävästään.

Toisessa ratkaisussa Yle sai vapauttavan päätöksen.

Neuvosto katsoi, että Yle oli kertonut Terrafame-juttuun tehdyistä muutoksista epäjohdonmukaisesti, mutta että jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut virhettä. Pelkästä muokkaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa yleisölle.

Päätökset puhuttavat sosiaalisessa mediassa.

Yleisradiosta kohun aikana irtisanoutuneilta toimittajilta ne kirvoittivat muutaman Twitter-kommentin.

Nykyinen Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Jussi Eronen irtisanoutui joulukuussa Yleltä samaan aikaan kollegansa Salla Vuorikosken kanssa. Molemmat siirtyivät sittemmin SK:n palvelukseen. He perustelivat eroaan näkemyseroilla Ylen johdon kanssa.

Toimittaja Susanne Päivärinta irtisanoutui Yleltä helmikuun alussa. Hän siirtyi Iltalehteen.

Irtisanoutumisensa yhteydessä Päivärinta lähetti kollegoilleen sähköpostin, jossa hän kritisoi Ylen päätoimittajaa hänen toiminnastaan pääministeriin liittyneen Terrafame-kohun yhteydessä.

YLE

LKS 20170323 Ylen lippuja ja linkkitorni Helsingin Länsi-Pasilassa 9. maaliskuuta 2017. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Kolumni

Kataiselta uusi näkökulma EU:n eritahtisuus-keskusteluun: Aktiivisille maille enemmän rahaa budjetista – ”Ihan looginen ajatus”

Rooman Julistuksen on tarkoitus vahvistaa 27 EU-maan yhteiset tavoitteet Brexitin jälkeen ja pohjustaa unionin tulevaisuuskeskustelua. Jäsenmaiden päämiehet antavat julistuksen EU:n perustan luoneiden Rooman sopimusten 60-vuotispäivänä 25.3. Roomassa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on painottanut EU:n yhtenäisyyttä, mutta suhtautuu positiivisesti myös siihen, että joissakin asioissa EU:n kehitys olisi eritahtista.

Eilen eduskunnan suuressa valiokunnassa Sipilä kertoi olevansa tyytyväinen viikonloppuna annettavan julistusluonnoksen kirjauksiin. Ne toteavat mahdollisuuden eritahtiseen etenemiseen tarvittaessa, kuitenkin samaan suuntaan ja niin että kaikki voivat liittyä yhteistyöhön myöhemmin.

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo Demokraatille, ettei eritahtisuutta kannata hirveästi mystifioida.

– EU:ssa on nyt jo eritahtisuutta, on euromaat, sitten on Schengen-maat ja ne jotka eivät vielä kuulu Schengeniin. Uskoisin, että jatkossa eritahtisuus tulee keskittymään ehkä EMUn (Euroopan talous- ja rahaliitto) kehittämisen ympärille ja jossakin määrin ehkä puolustusulottuvuuden kehittämisen ympärille. Kaikki maat eivät ole yhtä kiinnostuneita puolustusulottuvuudesta.

”Luodaan uusi EU.”

Kataisen mukaan näköpiirissä ei ole yhtään sellaista EU-asiaa, jossa Suomen ei pitäisi olla ehdottomasti mukana ja aktiivisesti rakentamassa.

– Tämänhetkinen tilanne EU:ssa on se, että EU-28 loppuu ja sen perustalle luodaan uusi EU. Uuden EU:n luovat käytännössä jäsenmaat. Se on johtanut sellaiseen tilanteeseen, että vaikutusvaltaa on tarjolla niille, jotka sitä haluavat käyttää, Katainen muistuttaa.

EU:ssa on nyt 28 maata, mutta Britannian lähdön jälkeen vain 27.

Esimerkiksi SDP:stä on kritisoitu hallituksen EU-politiikkaa epäaktiivisuudesta.

Katainen sanoo, ettei halua lähteä arvioimaan hallituksen tai opposition menestystä asiassa.

– Sen sanon, että nyt ei kannata odottaa pohjapapereita vaan niitä pitää olla kirjoittamassa, esimerkiksi puolustusulottuvuuden syventämisestä, EMUn toiminnan kehittämisestä ja vaikkapa kauppapolitiikan roolista sekä EU:n roolista globalisaation hallinnassa. Sen sijaan, että kommentoi tehtyjä esityksiä, niitä esityksiä pitäisi olla kirjoittamassa, Katainen painottaa.

Kortensa kekoon kantavat palkittaisiin.

Katainen kertoo, että tällä hetkellä käydään myös keskustelua, jonka mukaan maat, jotka tekevät EU:ssa jatkossa enemmän yhdessä, voisivat olla oikeutettuja käyttämään myös EU:n budjettia enemmän.

Eritahtisuutella olisi siis myös kuvatunkaltainen budjettiulottuvuus.

Tällaisilla aktiivisesti yhdessä toimivilla mailla olisi Kataisen mukaan budjetin käytölle enemmän tarvettakin.

Tuetteko tällaista ajatusta?

– Minusta se on ihan looginen ajatus. Pitää alkuun miettiä, mitä se voisi tarkoittaa, mutta vaikkapa puolustuksen osalla se voisi tulla kyseeseen. Ne, jotka haluavat rakentaa yhdessä turvallisempaa Eurooppaa, voisivat sitten hyötyä myös EU:n budjetista.

Kataisen mukaan tällaista keskustelua käydään, mutta ei vielä ihan täydellä teholla. Asia on kuitenkin nousemassa nykyistä isommin esiin. Katainen toteaa, että keskustelua kannattaa käydä, oli lopputulos mikä hyvänsä.

Hän katsoo, että aktiivisuuden huomioiminen budjetissa, ajaisi myös EU:n yhtenäisyyden asiaa.

– Moni voisi ajatella niin, että ne jotka kantavat kortensa yhteiseen kekoon, ovat myös oikeutettuja saamaan sitä kautta enemmän. Minä haluan pitää myös oman mielen auki monessa suhteessa, mutta tätä keskustelua kannattaa minusta käydä ja rakennella erilaisia malleja.

”Minä kerron vain oman näkemykseni.”

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker hätkäytti hiljattain Bild am Sonntag -lehdessä antaen ymmärtää, että Britannian kanssa neuvotellaan niin kova EU-sopimus, että muut maat eivät uskalla enää lähteä EU:sta pois. Tätä ymmärrettiin niin, että kyse olisi eräänlaisesta Britannian rankaisemisesta. Lausuntoa ei luettu saarivaltiossa kovin suopeasti.

– Minusta kaikki nämä tunteelliset kommentit kannattaisi jättää pois. Britannian eroneuvottelu on erittäin vaikea joka tapauksessa, Jyrki Katainen sanoo.

Onko tuo Juncker-kritiikkiä?

– Minä kerron vain oman näkemykseni, että pitää myös retoriikassa välttää se, että annettaisiin ymmärtää, että Britanniaa millään tavalla rangaistaan.

Eli ette puolla tätä Junckerin retoriikkaa?

– Minä en halua kommentoida Junckeria nyt millään tavalla, vaan kun meillä ei ole tarkoituksena rangaista Britanniaa, vaan päästää heidät irti ja sopia sitten uusi järjestely. Sillä on seuraamuksensa erityisesti Britannialle ja jossakin määrin myös EU:lle, mutta rankaisusta ei ole kysymys eikä semmoisesta kannata edes puhua, Katainen toteaa.

Päättyykö Brexit-prosessi Britannian eroon?

– Kyllä minä uskon, että se päättyy.

Mitä tapahtuu Euroopalle, jos Ranskassa Marine Le Pen voittaa presidentinvaalit?

– Se on todella huolestuttavaa. Le Pen on luvannut äänestäjille, että hän johdattaa Ranskan ulos eurosta ja EU:sta.

Onko se EU:n loppu?

– Sitä en osaa varmaksi sanoa, mutta kyllä se ainakin horjuttaa perusteita.

Kolumni

Työmarkkinajärjestöt: Suomen paikka ei ole EU:n kakkoskehällä

Suomalaiset työmarkkinajärjestöt kehottavat yhteisessä kannanotossaan hallitusta pyrkimään Euroopan unionin ytimiin. Julkilausuman ovat tehneet EK, SAK, Akava, STTK, Kuntatyönantajat sekä valtion ja kirkon työmarkkinalaitokset.

– Kansalaisille, yrityksille ja koko Suomelle on välttämätöntä, että Suomi toimii siellä, missä päätöksiä valmistellaan ja tehdään. Muuttuvassa EU:ssa Suomi ei saa ajautua tilanteeseen, jossa vaikutusmahdollisuutemme vähenevät, järjestöt toteavat.

Järjestöt muistuttavat, että Eurooppa tarvitsee uutta talouskasvua ja työpaikkoja, mutta myös vakaata toimintaympäristöä.

Suomen EU-politiikasta syntyi keskustelua pääministeri Juha Sipilän (kesk.) julkaistua kirjoituksen Helsingin Sanomissa, jossa hän kannatti maltillista keskitien politiikkaa. Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) vastasi peräten suurempaa aktiivisuutta ja pyrkyä pysyä ytimissä mukana.