tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Urheilukolumni

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kuopion Kimmo ja Barack Obama

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama arvostaa sitä, mikä jäi Suomen urheilugaalan isänniltä vaille havaintoa. Oli epätavallisen arvokas puheenvuoro, kun Obama kiinnitti maailman julkisen huomion siihen inhimilliseen tekijään, jolla suomalainen jääkiekkoilija Kimmo Timonen raivasi terveytensä parantamisen kautta itsensä NHL:n Stanley Cupin voittajaksi 40­-vuotiaana.

Tämä lämminhenkinen puhe pidettiin Valkoisessa talossa, maailman politiikan keskuksessa.

Talon ovet avautuvat vain harvoille ihmisille maailmassa. Vain huipputärkeille. Nyt heidän joukkoonsa kuuluu Kuopion Kimmo Timonen – jääkiekkoilija, urheilija.

Puhe korosti myös sitä inhimillistä puolta, mitä kannattaa korostaa. Elämässä terveys ja sen menetetty palauttaminen ovat tavoiteltavia ja ponnistelun arvoisia elon varrelle.

Kimmo Timonen on suuri maailmankuulu suomalainen.

***

Kyllä jalkapallon huippuosaaminen on kuin katsoisi akrobatiaa.

Pelaajien taiturimainen pallonhallinta ahtaissakin, ahdistetuissa tiloissa, syöttötyöskentelyn tarkkuus ja nopeus, sadan kilometrin tuntinopeuden ylittävät yllätyskutit, vastustajan elintilan eliminoiminen tiukalla miesvartioinnilla ja herhiläisahdistelulla sekä pelaajan vikkelyys, nopeus, äkilliset harhautukset, rajaton fyysinen kunto ja pelattavalle paikalle hakeutuminen ovat lajiherkkua.

Ken sen osaa, on arvossaan. Ja osaajia löytyykin nykyään pilvin pimein.

Pelaako seurayhdistelmä vai maajoukkue parempaa futista? Vastaus on seurajoukkue.

Siksi, että se on koottu koko maailman pelaajavalikoimasta. Seurojen pelaajat hitsautuvat yhteen pitkän ajan kuluessa. Maajoukkue puolestaan koostuu vain oman maan pelaajista, joiden yhteispelin rakentamisaika on huomattavan lyhyt.

On vielä talouskin. Seuratulot ovat pitkän pelikauden aikana aivan eri luokkaa kuin harvemmin pelaavien maajoukkueiden. Raha puolestaan on tärkeä pelaajamarkkinoiden kaupassa.

Koko laji on harpannut vuosien saatossa aivan eri tasolle kuin se oli vaikkapa Suomen ollessa vuonna 1912 Tukholman olympiakisoissa neljäs. Sellainenkin ero on havaittavissa, että Suomi ei ole pysynyt kehityksessä mukana. Ei myöskään upeiden yleisöystävällisten areenoiden rakentamisessa.

Mutta onhan meillä niitä muitakin jälkijunalajeja.

***

Mäkihyppy on yksi uljaimmista ja ihailluimmista talvisista urheilumuodoista. Onko maailman ilmastonmuutos vai mikä syynä siihen, että tuulet riepottelevat nykyään niin rajusti ja oikukkaasti, että useinkin joudutaan hyppääjien terveyden turvaamiseksi perumaan kisoja.

Tietenkin tällainen epävarmuus rassaa niin järjestäjiä, hyppääjiä, televisiota ja paikan päälle matkannutta yleisöä. Mutta minkäs teet jyllääville luonnonvoimille. Harmi!

Jääkiekko ja taitoluistelu ratkaisivat aikanaan taistelunsa luontoa vastaan rakentamalla jäähalleja. Niissähän voi taiteilla, kiitää ja taklata minkälaisella kesähelteellä tahansa. Jalkapalloilijat sovelsivat samaa säveltä. Mäkihyppy on rakentanut tuuliverkkoja, mutta nythän on jo suunniteltu jääpallon ja pikaluistelun sekä muiden tapaan mäkihyppyhalleja.

Mitä enää jääkään talviolosuhteiden vaatimiksi lajeiksi talviolympialaisiin. Jos lumikin puuttuu, niin ovathan lumitykit satamassa uutta ja hiihtohallejakin jo on. Tekniikka on kukistanut ajatuksemme talven rajoituksista.

Salpausselän yleisömäärän romahtaminen johtui Suomen hiihtourheilun alennustilasta.Edessä ovat lajin MM-­kisat. Emme ehdi nostaa urheilutasoamme, joten ei kannata odottaa ensi talveksikaan yleisöryntäystä.

Kolumni

Rinne esittänyt presidentille laajamittaista keskustelua sisäisen turvallisuuden vahvistamisesta

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on kommentoinut Turun puukotuksia Twitterissä ja Facebookissa.

– Järkyttäviä tapahtumia Turussa. Näin ei pitäisi tapahtua missään eikä mistään syystä, Rinne kommentoi aiemmin heti ensitietojen jälkeen.


Myöhemmin hän on päivittänyt käyneensä keskustelun tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa Turun tapahtumista.

– Esitin, että puolueiden puheenjohtajien ja tasavallan presidentin välillä käydään laajamittainen ja faktoihin pohjautuva keskustelu tapahtuneeseen ja sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen liittyen. Presidentti Niinistö kannatti esitystäni, Rinne kertoo.

– Syvä osanottoni uhrien omaisille, hän jatkaa.


Myös muun muassa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on tviitannut asiasta:

Turun keskustassa puukotettiin ainakin kahdeksaa ihmistä, joista kaksi on kuollut, kertoi poliisi tiedotustilaisuudessa. Poliisin mukaan epäilty tekijä on sairaalahoidossa.

Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkärin mukaan sairaalaan saapui yhteensä yhdeksän haavoittunutta, joista yksi kuoli.

STT kertoo, että viranomaiset eivät vielä kommentoineet tapahtumien tarkempaa kulkua, esimerkiksi sitä, missä toinen uhreista oli kuollut.

Kolumni

Kristillisdemokraattien puoluekouksessa ei pidetty kannatuspuheenvuoroja – Sari Essayah sai kuitenkin raikuvat aplodit

Kristillisdemokraattien puheenjohtajana jatkaa odotetusti Sari Essayah. Asiasta päätti kristillisdemokraattien puoluekokous tänään Seinäjoella.

Istuvalla puheenjohtajalla ei ollut vastaehdokkaita. Puoluekokouksessa ei kuultu tästä syystä edes kannatuspuheenvuoroja.

Essayah on johtanut kristillisdemokraatteja kaksi vuotta. Kaudet kestävät kaksi vuotta.

Essayah sai raikuvat aplodit kokousväeltä.

Kolumni

Suurista puolueista SDP:ssä naiset nousevat herkimmin kuntapäättäjien huipulle, vasemmistoliiton valtuustopomoista yksikään ei ole nainen

Aiemmin viikolla kerrottiin, että kuntien valtuustoihin on valittu naispuheenjohtajia ennätyksellisen paljon. Asia kävi ilmi Kuntaliiton selvityksestä, joka kattaa kaikki Manner-Suomen 295 kunnan ykköspuheenjohtajat. Kaikkiaan 39 prosenttia valtuustojen puheenjohtajista on naisia. Naisten osuus nousi edelliseen valtuustokauteen verrattuna 11 prosenttiyksikköä.

– Naisten osuus valtuustojen puheenjohtajista on noussut jatkuvasti vuodesta 1993 lähtien, jolloin se oli 16 prosenttia. Tämän vaalikauden alussa naispuheenjohtajien osuus on saavuttanut valtuustoon valittujen naisvaltuutettujen osuuden, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoi tiedotteessa.

 

Demokraatti tilasi puoluekohtaiset tiedot Kuntaliitosta. Kun tarkastellaan tilannetta puolueittain, kuinka suuri osuus puheenjohtajapaikoista on naisilla ja miehillä, havaitaan suuria eroja puolueiden välillä. Suurista kuntapuolueista SDP:n naisilla on korkein osuus valtuuston puheenjohtajista. 65 valtuuston puheenjohtajasta lähes puolet, 48 %, on naisia. Osuus on kasvanut neljässä vuodessa peräti 16 prosenttiyksiköllä.

Keskustalla on peräti 141 valtuuston puheenjohtajaa ja heistä 38 % on naisia. Myös keskutalla naisten osuus on nousussa. Kokoomuksen 51 puheenjohtajasta 37 % on naisia, ja prosenttiosuus on kasvussa. SDP:tä korkeampaan naisten prosenttilukuun yltää vain vihreät, mutta sillä on valtuuston puheenjohtajia ainoastaan 5, joista 3 on naisia. Vasemmistoliiton erikoisuus on siinä, että sen yhdeksästä valtuuston puheenjohtajasta yksikään ei ole nainen.

 

Kunnanhallituksen puheenjohtajissa asetelma on samankaltainen. Suurista kuntapuolueista jälleen SDP:ssä naisten osuus on korkein. SDP:llä on tarjota 43 kaupunginhallituksen puheenjohtajaa, joista 42 % on naisia. Prosenttiosuus on noussut neljässä vuodessa 7 prosenttiyksiköllä.

Kokoomuksen 46 puheenjohtajasta tasan kolmannes on naisia, keskustan hulppeasta 173 kaupunginhallituksen puheenjohtajasta 27 % on naisia. Vasemmistoliiton kaikki kolme kaupunginhallituksen puheenjohtajaa ovat vuorostaan naisia, vihreiden ainoa puheenjohtaja on nainen.

Perussuomalaisilla ei ole yhtään naista kaupunginhallituksen tai -valtuuston johdossa. Kaikki kuusi paikkaa ovat miehillä.

Kaikkien valtuustojen puheenjohtajista 48 prosenttia on keskustapuolueella. Keskustan hallussa olevat puheenjohtajuudet ovat hieman vähentyneet kahdesta edellisestä valtuustokaudesta. Hallituksen puheenjohtajan paikoista puolueella on 59 prosenttia. Osuus on kasvanut kahdesta edellisestä valtuustokaudesta.

SDP:llä valtuuston puheenjohtajien osuus on 22 prosenttia ja kokoomuksella 17 prosenttia. SDP:llä osuus on hieman kasvanut, mutta kokoomuksella on pysynyt suhteellisen samana vuonna 2009 alkaneesta valtuustokaudesta.

Kokoomuksella hallituksen puheenjohtajapaikoista on 16 prosenttia ja SDP:llä 15 prosenttia. Molemmilla osuudet ovat vähentyneet vuodesta 2009.

Kolumni

”Tässä kokoonpanossa hallitus ei tule menemään seuraaviin vaaleihin” – Harkimo sivaltaa säälimättömästi: ”Heillä ei ole oikeastaan mitään”

Kokoomuksen kansanedustaja Harry Harkimo arvioi tylyin sanankääntein kokoomuksen hallituskumppania. Hänen mukaansa ”Sininen vaihtoehto” on puolue, joka kyhättiin yhteen hätiköiden.

”Heiltä puuttuvat viesti, markkinarako ja suunnitelmallisuus. Heillä ei oikeastaan ole mitään. Heidän pääviestinsä oli alussa, että he eivät kannata Halla-ahon rasistista linjaa – jonka he olivat ennen hyväksyneet. Välillä he ovat macronilaisia ja välillä heillä on hallitusohjelma ja nyt viimeksi he ovat keksineet keskiluokan – varmaan siksi, että he olivat kuulleet jonkun analyysin, jonka mukaan Donald Trump valittiin presidentiksi keskiluokan avulla.”

Tämä näytelmä ei vielä ole loppu.

Harkimo avautuu aiheesta blogikirjoituksessaan.

”Jos olen jotain oppinut markkinoinnista ja saavutuksista ylipäänsä, niin tämän: et voi saavuttaa mitään vain vastustamalla jotakin tai jotakuta toista. Pitää olla jotain omaa. Sinisellä vaihtoehdolla omaa on tällä hetkellä vain 1,6 prosentin kannatus, joka sekin mahtuu virhemarginaaliin. Eli käytännössä heillä ei ole edes kannatusta.”

Myös Harkimo on huomannut, kuinka puolustusministeri Jussi Niinistö väläytti jo, että he voisivat mennään yhteen keskustan kanssa. Harkimon mukaan se tarkoittaisi uusia hallitusneuvotteluja.

”Yksi asia on selvä: jotain tuon uuden vaihtoehdon pitää tehdä. Tässä kokoonpanossa hallitus ei tule menemään seuraaviin vaaleihin. Tämä näytelmä ei vielä ole loppu. Ja veikkaan myös, että moni näyttelijä teki virhearvion suostuessaan rooliinsa.”

Kolumni

Naton laivasto-osasto vierailee Helsingissä

Naton laivasto-osasto vierailee Helsingissä kuluvan kuun lopulla. Laivasto-osasto koostuu neljästä aluksesta. Johtoaluksena toimii norjalainen fregatti Otto Sverdrup. Muut alukset ovat kanadalainen fregatti Charlottetown, portugalilainen fregatti Francisco de Almeida sekä saksalainen tankkeri Rhön.

Samalla myös Naton merikomponentin johtoesikunnan komentaja, vara-amiraali Clive Johnstone vierailee Suomessa.

Osa aluksista on avoinna yleisölle lauantaina ja sunnuntaina 26.–27. elokuuta.