Urheilukolumni

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kuopion Kimmo ja Barack Obama

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama arvostaa sitä, mikä jäi Suomen urheilugaalan isänniltä vaille havaintoa. Oli epätavallisen arvokas puheenvuoro, kun Obama kiinnitti maailman julkisen huomion siihen inhimilliseen tekijään, jolla suomalainen jääkiekkoilija Kimmo Timonen raivasi terveytensä parantamisen kautta itsensä NHL:n Stanley Cupin voittajaksi 40­-vuotiaana.

Tämä lämminhenkinen puhe pidettiin Valkoisessa talossa, maailman politiikan keskuksessa.

Talon ovet avautuvat vain harvoille ihmisille maailmassa. Vain huipputärkeille. Nyt heidän joukkoonsa kuuluu Kuopion Kimmo Timonen – jääkiekkoilija, urheilija.

Puhe korosti myös sitä inhimillistä puolta, mitä kannattaa korostaa. Elämässä terveys ja sen menetetty palauttaminen ovat tavoiteltavia ja ponnistelun arvoisia elon varrelle.

Kimmo Timonen on suuri maailmankuulu suomalainen.

***

Kyllä jalkapallon huippuosaaminen on kuin katsoisi akrobatiaa.

Pelaajien taiturimainen pallonhallinta ahtaissakin, ahdistetuissa tiloissa, syöttötyöskentelyn tarkkuus ja nopeus, sadan kilometrin tuntinopeuden ylittävät yllätyskutit, vastustajan elintilan eliminoiminen tiukalla miesvartioinnilla ja herhiläisahdistelulla sekä pelaajan vikkelyys, nopeus, äkilliset harhautukset, rajaton fyysinen kunto ja pelattavalle paikalle hakeutuminen ovat lajiherkkua.

Ken sen osaa, on arvossaan. Ja osaajia löytyykin nykyään pilvin pimein.

Pelaako seurayhdistelmä vai maajoukkue parempaa futista? Vastaus on seurajoukkue.

Siksi, että se on koottu koko maailman pelaajavalikoimasta. Seurojen pelaajat hitsautuvat yhteen pitkän ajan kuluessa. Maajoukkue puolestaan koostuu vain oman maan pelaajista, joiden yhteispelin rakentamisaika on huomattavan lyhyt.

On vielä talouskin. Seuratulot ovat pitkän pelikauden aikana aivan eri luokkaa kuin harvemmin pelaavien maajoukkueiden. Raha puolestaan on tärkeä pelaajamarkkinoiden kaupassa.

Koko laji on harpannut vuosien saatossa aivan eri tasolle kuin se oli vaikkapa Suomen ollessa vuonna 1912 Tukholman olympiakisoissa neljäs. Sellainenkin ero on havaittavissa, että Suomi ei ole pysynyt kehityksessä mukana. Ei myöskään upeiden yleisöystävällisten areenoiden rakentamisessa.

Mutta onhan meillä niitä muitakin jälkijunalajeja.

***

Mäkihyppy on yksi uljaimmista ja ihailluimmista talvisista urheilumuodoista. Onko maailman ilmastonmuutos vai mikä syynä siihen, että tuulet riepottelevat nykyään niin rajusti ja oikukkaasti, että useinkin joudutaan hyppääjien terveyden turvaamiseksi perumaan kisoja.

Tietenkin tällainen epävarmuus rassaa niin järjestäjiä, hyppääjiä, televisiota ja paikan päälle matkannutta yleisöä. Mutta minkäs teet jyllääville luonnonvoimille. Harmi!

Jääkiekko ja taitoluistelu ratkaisivat aikanaan taistelunsa luontoa vastaan rakentamalla jäähalleja. Niissähän voi taiteilla, kiitää ja taklata minkälaisella kesähelteellä tahansa. Jalkapalloilijat sovelsivat samaa säveltä. Mäkihyppy on rakentanut tuuliverkkoja, mutta nythän on jo suunniteltu jääpallon ja pikaluistelun sekä muiden tapaan mäkihyppyhalleja.

Mitä enää jääkään talviolosuhteiden vaatimiksi lajeiksi talviolympialaisiin. Jos lumikin puuttuu, niin ovathan lumitykit satamassa uutta ja hiihtohallejakin jo on. Tekniikka on kukistanut ajatuksemme talven rajoituksista.

Salpausselän yleisömäärän romahtaminen johtui Suomen hiihtourheilun alennustilasta.Edessä ovat lajin MM-­kisat. Emme ehdi nostaa urheilutasoamme, joten ei kannata odottaa ensi talveksikaan yleisöryntäystä.

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti. Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kolumni

Lehdet: ”Sen voin sanoa, että Soinin vastaehdokkaaksi en lähde”, ilmoittaa ps-ryhmyri

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho harkitsee asettuvansa puolueensa puheenjohtajaehdokkaaksi, uutisoivat Ilkka ja Pohjalainen.

Terho ei lehtien mukaan kuitenkaan halua haastaa puolueen nykyistä puheenjohtajaa Timo Soinia, joten Terho odottaa ensin, mitä Soini aikoo tehdä.

– Kilpailevia ehdokkaita ei ole ensi kesäkuun puoluekokoukseen ilmaantunut. Minäkin odotan puheenjohtajan ratkaisua, mutta sen voin sanoa, että Soinin vastaehdokkaaksi en lähde. Jos tilanne muuttuu, harkitsen asiaa, Terho sanoi perussuomalaisten piirikokouksessa Vaasassa.

Soini on aiemmin sanonut, että kertoo jatkosuunnitelmistaan ”kevään korvalla”.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

SK: Sipilä lentää virkamatkoja yksityiskoneella, ohjaa konetta itse ja maksaa viulut — ”Kyseessä on ollut poikkeuksellinen järjestely”

Suomen Kuvalehti kertoo, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on tehnyt osan virkamatkoistaan lentämällä. Pelkkä lentäminen ei ole ollenkaan poikkeuksellista, mutta se on, että Sipilä on lentänyt konetta itse.

Sipilä on tehnyt pääministerikaudellaan kaikkiaan neljätoista tällaista virkamatkaa yksityiskoneella. Valtiolle se ei ole maksanut senttiäkään.

— Hän on maksanut itse kaikki kulut. Me emme tiedä sen tarkemmin yksityiskohtia, eikä niistä ole asiakirjojakaan. Tämä vertautuu siihen, että virkamies käyttää omaa autoaan, aliovaltiosihteeri Timo Lankinen sanoo SK:lle.

Sipilän erityisavustajan Riina Nevamäen mukaan kyseessä on poikkeuksellinen järjestely, joka ei ole kuitenkaan laiton. Sipilän ohjaaman koneen kyydissä on ollut esimerkiksi liikenneministeri Anne Berner (kesk.).

Kolumni

”On aivan sama, johtaako demareita Rinne, Harakka tai Tuppurainen — demarit yrittävät tankata dieselautoa bensalla”

SDP:n entisen puoluesihteerin Mikael Jungnerin mielestä on ”aivan sama”, johtaako demareita ensi vuodesta Antti Rinne, Timo Harakka tai Tytti Tuppurainen. Kolmikosta puheenjohtaja Rinne on kertonut tavoittelevansa jatkokautta puolueen johdossa. Harakan ja Tuppuraisen aikeista ei ole vielä varmuutta.

Jungnerin mukaan SDPn menestys alkaa vasta silloin, kun joku ymmärtää, että ”olemme siirtyneet vuorovaikutuksen aikaan, ja saa toverit puhuttua mukaan uudenlaiseen tapaan ajatella”.

”Hassua sinänsä, että vuorovaikutuksen työkalut (joukkoistaminen, jakamistalous, kasvuyrittäjyys, meritokratia, yhteiskuntavastuu, sosiaalinen media) ovat pohjimmiltaan hyvin sosialidemokraattisia työkaluja. Silti demarit karsastavat niitä, todennäköisesti siksi, koska he ovat menettäneet otteensa sekä nuorisoon että samalla myös uudistusajatteluun.”

Entisen kansanedustajan väitteen mukaan sosiaalidemokraatit hakevat ratkaisua yhteiskunnan ongelmiin prosesseista, vaikka ratkaisut löytyisivät vuorovaikutuksesta.

”Kiteytetysti äänestäjät jakavat demareiden arvot, mutta ovat nähneet käytännössä aivan liian monta kertaa. että valtaan päästessäänkään demareiden työkalut (prosessit) eivät toimi.”

Jungner vertaa, että demarit yrittävät tankata dieselautoa bensalla.

”Joka kerta kun auto joutuu korjaamolle demarit väittävät että syy ongelmiin on siinä, että he eivät ole osanneet argumentoida bensan siunauksellisuutta oikein tai että he eivät usko bensaan riittävästi.”

Kolumni

Keskustan kansanedustajan luottamus Yleen ei horju: ”100 %”

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnän mukaan sananvapaus on yksi demokratian korkeimmista arvoista, ja riippumaton media on yksi tämän arvon mahdollistajista.

Kärnä ottaa osaa ajankohtaiseen Yle-keskusteluun Facebook-tilillään.

— Yle on koko kansan radio eikä sitä ohjata poliittisesti. Onkin sääli, että usein katsomme Ylen toimintaa varsin yksisilmäisesti. Huomaamme vain oman ajatusmaailmamme vastaiset asiat, emmekä niitä juttuja, jotka tukevat omaa ajatteluamme.

Kärnän mukaan jutut eivät voi olla aina sellaisia, että ne miellyttäisivät.

— Jos ne olisivat, niin eikö juuri silloin pitäisi huolestua?

Kärnä kirjoittaa, että luottamuksensa suomalaiseen mediaan ja Yleisradioon on 100 prosenttia.

Kolumni

Täyslaidallinen Juha Sipilälle — ”Töpeksinyt totaalisesti median ja etenkin Ylen kanssa”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi lauantaina Rovaniemellä, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on töpeksinyt totaalisesti median ja etenkin Yleisradion kanssa.

Pohjolan Sanomat ja Lapin Kansa kertovat, että Rinteen mielestä Sipilän parinkymmenen sähköpostin palaute Ylen jutusta on herättänyt ison epäilyksen, että hallituksen taholta on kovasti pyritty vaikuttamaan siihen, miten Yle saa asioista kertoa.

– Tässä on vielä taustalla se, voiko hallitus kiristää Yleisradiota hallituksen budjetin kautta.

Rinne opasti, että poliittisille johtajille tulee aina arvostelua ja sitä pitää sietää.

– Jos ajattelen millaista mediakohtelua minäkin olen kokenut tämän kahden ja puolen vuoden aikana SDP:n puheenjohtajana, saisin olla koko aika ilmoittamassa, että tuo toimittaja ei minulle sovi, hän sanoi.