Urheilukolumni

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kuopion Kimmo ja Barack Obama

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama arvostaa sitä, mikä jäi Suomen urheilugaalan isänniltä vaille havaintoa. Oli epätavallisen arvokas puheenvuoro, kun Obama kiinnitti maailman julkisen huomion siihen inhimilliseen tekijään, jolla suomalainen jääkiekkoilija Kimmo Timonen raivasi terveytensä parantamisen kautta itsensä NHL:n Stanley Cupin voittajaksi 40­-vuotiaana.

Tämä lämminhenkinen puhe pidettiin Valkoisessa talossa, maailman politiikan keskuksessa.

Talon ovet avautuvat vain harvoille ihmisille maailmassa. Vain huipputärkeille. Nyt heidän joukkoonsa kuuluu Kuopion Kimmo Timonen – jääkiekkoilija, urheilija.

Puhe korosti myös sitä inhimillistä puolta, mitä kannattaa korostaa. Elämässä terveys ja sen menetetty palauttaminen ovat tavoiteltavia ja ponnistelun arvoisia elon varrelle.

Kimmo Timonen on suuri maailmankuulu suomalainen.

***

Kyllä jalkapallon huippuosaaminen on kuin katsoisi akrobatiaa.

Pelaajien taiturimainen pallonhallinta ahtaissakin, ahdistetuissa tiloissa, syöttötyöskentelyn tarkkuus ja nopeus, sadan kilometrin tuntinopeuden ylittävät yllätyskutit, vastustajan elintilan eliminoiminen tiukalla miesvartioinnilla ja herhiläisahdistelulla sekä pelaajan vikkelyys, nopeus, äkilliset harhautukset, rajaton fyysinen kunto ja pelattavalle paikalle hakeutuminen ovat lajiherkkua.

Ken sen osaa, on arvossaan. Ja osaajia löytyykin nykyään pilvin pimein.

Pelaako seurayhdistelmä vai maajoukkue parempaa futista? Vastaus on seurajoukkue.

Siksi, että se on koottu koko maailman pelaajavalikoimasta. Seurojen pelaajat hitsautuvat yhteen pitkän ajan kuluessa. Maajoukkue puolestaan koostuu vain oman maan pelaajista, joiden yhteispelin rakentamisaika on huomattavan lyhyt.

On vielä talouskin. Seuratulot ovat pitkän pelikauden aikana aivan eri luokkaa kuin harvemmin pelaavien maajoukkueiden. Raha puolestaan on tärkeä pelaajamarkkinoiden kaupassa.

Koko laji on harpannut vuosien saatossa aivan eri tasolle kuin se oli vaikkapa Suomen ollessa vuonna 1912 Tukholman olympiakisoissa neljäs. Sellainenkin ero on havaittavissa, että Suomi ei ole pysynyt kehityksessä mukana. Ei myöskään upeiden yleisöystävällisten areenoiden rakentamisessa.

Mutta onhan meillä niitä muitakin jälkijunalajeja.

***

Mäkihyppy on yksi uljaimmista ja ihailluimmista talvisista urheilumuodoista. Onko maailman ilmastonmuutos vai mikä syynä siihen, että tuulet riepottelevat nykyään niin rajusti ja oikukkaasti, että useinkin joudutaan hyppääjien terveyden turvaamiseksi perumaan kisoja.

Tietenkin tällainen epävarmuus rassaa niin järjestäjiä, hyppääjiä, televisiota ja paikan päälle matkannutta yleisöä. Mutta minkäs teet jyllääville luonnonvoimille. Harmi!

Jääkiekko ja taitoluistelu ratkaisivat aikanaan taistelunsa luontoa vastaan rakentamalla jäähalleja. Niissähän voi taiteilla, kiitää ja taklata minkälaisella kesähelteellä tahansa. Jalkapalloilijat sovelsivat samaa säveltä. Mäkihyppy on rakentanut tuuliverkkoja, mutta nythän on jo suunniteltu jääpallon ja pikaluistelun sekä muiden tapaan mäkihyppyhalleja.

Mitä enää jääkään talviolosuhteiden vaatimiksi lajeiksi talviolympialaisiin. Jos lumikin puuttuu, niin ovathan lumitykit satamassa uutta ja hiihtohallejakin jo on. Tekniikka on kukistanut ajatuksemme talven rajoituksista.

Salpausselän yleisömäärän romahtaminen johtui Suomen hiihtourheilun alennustilasta.Edessä ovat lajin MM-­kisat. Emme ehdi nostaa urheilutasoamme, joten ei kannata odottaa ensi talveksikaan yleisöryntäystä.

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kolumni

li-1

”Törkeää ja ylimielistä” – Li Andersson höykyttää EK:ta ja varoittaa kokoomuksesta

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ihmettelee, miksi hallitus on kommentoinut työnantajaliittojen toimia erittäin vaisusti – siitä huolimatta, että romuttavat käytännössä kaikki hallituksen ajamat keskeiset työmarkkinahankkeet.

– Ilmeisesti hallitus viittaa ”sopimusyhteiskunnan tärkeyteen” vain silloin, kun se viestii työntekijöille aikovansa taas kerran heikentää työehtoja, Andersson kirjoittaa Kansan Uutisissa.

Hän muistuttaa, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) löi jo hallituskauden alussa lukkoon tavoitteensa työvoimakustannusten alentamisesta viidellä prosentilla.

– Kun työmarkkinajärjestöt ymmärrettävästi eivät käskystä rientäneet toteuttamaan pääministerin toiveita, hallitus kiristi työmarkkinajärjestöjä lakiesityksillä. Vaikka silloinen ministeri Alexander Stubb (kok.) myöhemmin paljasti, että hallitus kiristyksellään oli bluffannut, johti tämä painostus kikyn syntymiseen.

Hallitus tavoittelee Suomen mallia, jossa vientiteollisuuden liitot asettaisivat palkkakaton, jonka alle kaikkien muiden alojen korotukset jäisivät. Andersson näkee mallissa isoja ongelmia. Ne liittyvät julkisen sektorin ja palvelualojen mataliin palkkoihin.

Ehkä itsevarmuudelle on kuitenkin syynsä.

Metsäteollisuuden ilmoitus neuvottelujen lopettamisesta johtaa kuitenkin Anderssonin mukaan mallin todennäköiseen romuttumiseen.

– Metsäteollisuus maksaa mieluummin roimat palkankorotukset, kunhan se pääsee eroon itselleen kalliista työehtosopimusten tekstimääräyksistä. Se ei sovi yhteen Suomen mallin kanssa, vasemmistoliiton puheenjohtaja arvioi.

Andersson puntaroi, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ilmoitus irtisanoa kaikki keskusjärjestösopimuksen johtanee todennäköisesti hyvinkin vauhdikkaisiin liittokierroksiin, joissa työtekijäpuoli saattaa pyrkiä hyvityksiin kiky-leikkauksista.

– Vaikka EK:n ilmoitus ei tullut täytenä yllätyksenä, voi ajoitusta pitää törkeänä. Työntekijöille yksipuolinen ilmoitus näyttää vaikean kiky-ratkaisun jälkeen lähinnä ylimieliseltä, hän kritisoi.

Andersson pohtii, että ehkä itsevarmuudelle kuitenkin on syynsä.

– Kokoomuksen kansanedustajat ovat julkisesti kyseenalaistaneet sekä työehtosopimusten yleissitovuuden että ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja pitää entistä tärkeämpänä, että vasemmisto kyseenalaistaa oikeiston kertomuksen siitä, että liian korkea palkkataso on syypää Suomen talouden ongelmiin.

– Sen sijaan on tuotava esille, kuinka työn tuottavuuteen panostaminen on huomattavan paljon toimivampi menestysresepti Suomen kaltaiselle maalle, Li Andersson painottaa.

li-1

Kolumni

tiilikainen

Tässäkö ratkaisu vuokrahintojen nousuun? – Tiilikainen Ylellä: Neliöleikkuri takaisin

Asumistukea uudistettaessa ympäristöministeriö ehdottaa neliövuokrien leikkurin palauttamista, kertoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) Ylen Ykkösaamussa.

Tiilikainen tarkoittaa leikkurilla sitä, että asumistukea maksettaisiin vapaarahoitteisissa asunnoissa vain tiettyyn neliöhintaan asti.

Hänen mukaansa neliöleikkurin poistaminen on johtanut erityisesti pienten asuntojen kallistumiseen ja sen palauttaminen voisi hillitä vuokrahintojen sekä asumistukimenojen nousua.

tiilikainen

Kolumni

home-koulu

Pääministerin lupaus ei vielä riitä: ”Nyt on käytävä sanoista tekoihin”

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on ilahtunut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) torstaina eduskunnan kyselytunnilla antamasta lupauksesta, että hän kutsuu puolueet koolle keskustelemaan julkisten rakennusten sisäilmaongelmien poistamisesta.

Sosialidemokraatit esittivät hallitukselle, että puolueet käynnistäisivät yhdessä hankkeen, jonka tavoitteena on etsiä konkreettisia keinoja sisäilmaongelmien poistamiseksi.

– Nyt on käytävä sanoista tekoihin. Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat ovat suuri uhka terveydelle ja monet lapset sekä aikuiset altistuvat jopa elinikäisille sairauksille huonon sisäilman vuoksi, Mäkisalo-Ropponen korostaa.

Arviolta 600 000–800 000 suomalaista altistuu päivittäin homeesta johtuville sisäilman epäpuhtauksille. Ongelma ei koske vain kouluja vaan myös esimerkiksi ikäihmisten hoitopaikkoja, joissa hoitajat ja vanhukset oireilevat vakavasti.

Hyvinvointi-investoinnit maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.

– On hienoa, että nyt on syntymässä puoluerajat ylittävää yhteisymmärrystä ongelman kitkemiseksi, Mäkisalo-Ropponen iloitsee.

Hänen mielestään puolueiden tulisi yhdessä määritellä tiekartta, jossa hahmoteltaisiin konkreettiset askeleet kohti sisäilmaongelmien poistamista Suomesta. Mäkisalo-Ropponen toivoo, että tavoite voisi ulottua yli vaalikausien, jolloin hanke jatkuisi riippumatta kulloisestakin hallituspohjasta.

Hän odottaa, että valtiot ja kunnat tekevät yhteistyötä sisäilmaongelmien torjumiseksi. Kuntien oman rahoituksen lisäksi valtio voisi osallistua ongelmien torjuntaan omalla rahoitusohjelmallaan.

Mäkisalo-Ropponen huomauttaa, että myös useat asiantuntijatahot ovat esittäneet kansallista korjausohjelmaa julkisten rakennusten korjaamiseksi.

– Hyvinvointi-investoinnit sisäilmaongelmien poistamiseksi ovat satsauksia, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin tulevaisuudessa.

home-koulu

Kolumni

sipila-terveys

IS: Sipilän terveystietoja yritettiin kaivaa esiin

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo Ilta-Sanomille, että hänen terveystietojaan on yritetty urkkia. Sipilän mukaan hänen sosiaaliturvatunnuksensa oli kaivettu esiin ja terveystietoja yritettiin saada Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

Sipilä kommentoi Ilta-Sanomille myös hallituksensa ministerien määrää, jota on kritisoitu liian vähäiseksi. Edellisessä Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa oli kolme ministeriä enemmän.

Sipilän mukaan ministerien määrää voidaan tarvittaessa nostaa.

– Jos arvioidaan, että tarvitaan lisää, sitten otetaan. Ei se minulle sen kummempi asia ole. On pari kertaa käyty keskusteluakin asiasta.

sipila-terveys
AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

rinne-orpo

Sipilän osakkeet hupenevat yhä – Yrittäjen kysely: Orpon ja Rinteen luottamus nousussa

Suomalaisista enää viidesosa katsoo, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on toiminut tehtävissään luottamuksen arvoisesti. Asia selviää Yrittäjäsanomien tilaamasta Luottamuspuntari 2017 -kyselytutkimuksesta, jossa keskiössä olivat maan kärkipoliitikot.

Väittämään ”hän on toiminut tehtävissään luottamukseni arvoisesti” oli Sipilän kohdalla eri mieltä 61 prosenttia vastaajista. Kaksi vuotta sitten prosenttiluku oli 51. Luottamuksensa pääministerille antoi 20 prosenttia, kun vielä kaksi vuotta sitten luku oli 28. Sipilän keskiarvo (ei samaa eikä eri mieltä tai ei osaa sanoa) jäi 2,2:een.

Neljän suurimman puolueen puheenjohtajista suurimman luottamuksen, 30 prosenttia, keräsi kokoomuslainen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kuvassa), jonka keskiarvo oli 2,9.

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen (kuvassa) prosenttiluku oli 19. Luottamus Rinteeseen on nousussa, sillä vuonna 2015 häneen luotti 17 prosenttia. Keskiarvo nousi 2,6:een.

Ulkoministeri Timo Soiniin (ps.) ilmoitti luottavansa 21 prosenttia. Hänen keskiarvonsa jäi 2,4:ään.

Presidentti Sauli Niinistö on aivan omilla lukemillaan, sillä 81 prosenttia kansalaisista katsoi hänen toimineen luottamuksen arvoisesti.

Yrittäjäsanomat teetätti kyselytutkimuksen Kantar TNS:llä, joka keräsi aineiston tammi-helmikuun vaihteessa. Tutkimusta varten kerättiin 1 040 haastattelua. Aineisto edustaa Suomen 15–74-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Tilastollinen virhemarginaali on kolmisen prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tutkimuksessa esitettiin joukko luottamusta mittaavia ominaisuuksia ja pyydettiin kertomaan, kuinka hyvin tai huonosti ne sopivat kuvaamaan neljää keskeistä poliittista vaikuttajaa. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan myös presidentti Niinistöä.

rinne-orpo