ehdokasmainos

Urheilukolumni

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kuopion Kimmo ja Barack Obama

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama arvostaa sitä, mikä jäi Suomen urheilugaalan isänniltä vaille havaintoa. Oli epätavallisen arvokas puheenvuoro, kun Obama kiinnitti maailman julkisen huomion siihen inhimilliseen tekijään, jolla suomalainen jääkiekkoilija Kimmo Timonen raivasi terveytensä parantamisen kautta itsensä NHL:n Stanley Cupin voittajaksi 40­-vuotiaana.

Tämä lämminhenkinen puhe pidettiin Valkoisessa talossa, maailman politiikan keskuksessa.

Talon ovet avautuvat vain harvoille ihmisille maailmassa. Vain huipputärkeille. Nyt heidän joukkoonsa kuuluu Kuopion Kimmo Timonen – jääkiekkoilija, urheilija.

Puhe korosti myös sitä inhimillistä puolta, mitä kannattaa korostaa. Elämässä terveys ja sen menetetty palauttaminen ovat tavoiteltavia ja ponnistelun arvoisia elon varrelle.

Kimmo Timonen on suuri maailmankuulu suomalainen.

***

Kyllä jalkapallon huippuosaaminen on kuin katsoisi akrobatiaa.

Pelaajien taiturimainen pallonhallinta ahtaissakin, ahdistetuissa tiloissa, syöttötyöskentelyn tarkkuus ja nopeus, sadan kilometrin tuntinopeuden ylittävät yllätyskutit, vastustajan elintilan eliminoiminen tiukalla miesvartioinnilla ja herhiläisahdistelulla sekä pelaajan vikkelyys, nopeus, äkilliset harhautukset, rajaton fyysinen kunto ja pelattavalle paikalle hakeutuminen ovat lajiherkkua.

Ken sen osaa, on arvossaan. Ja osaajia löytyykin nykyään pilvin pimein.

Pelaako seurayhdistelmä vai maajoukkue parempaa futista? Vastaus on seurajoukkue.

Siksi, että se on koottu koko maailman pelaajavalikoimasta. Seurojen pelaajat hitsautuvat yhteen pitkän ajan kuluessa. Maajoukkue puolestaan koostuu vain oman maan pelaajista, joiden yhteispelin rakentamisaika on huomattavan lyhyt.

On vielä talouskin. Seuratulot ovat pitkän pelikauden aikana aivan eri luokkaa kuin harvemmin pelaavien maajoukkueiden. Raha puolestaan on tärkeä pelaajamarkkinoiden kaupassa.

Koko laji on harpannut vuosien saatossa aivan eri tasolle kuin se oli vaikkapa Suomen ollessa vuonna 1912 Tukholman olympiakisoissa neljäs. Sellainenkin ero on havaittavissa, että Suomi ei ole pysynyt kehityksessä mukana. Ei myöskään upeiden yleisöystävällisten areenoiden rakentamisessa.

Mutta onhan meillä niitä muitakin jälkijunalajeja.

***

Mäkihyppy on yksi uljaimmista ja ihailluimmista talvisista urheilumuodoista. Onko maailman ilmastonmuutos vai mikä syynä siihen, että tuulet riepottelevat nykyään niin rajusti ja oikukkaasti, että useinkin joudutaan hyppääjien terveyden turvaamiseksi perumaan kisoja.

Tietenkin tällainen epävarmuus rassaa niin järjestäjiä, hyppääjiä, televisiota ja paikan päälle matkannutta yleisöä. Mutta minkäs teet jyllääville luonnonvoimille. Harmi!

Jääkiekko ja taitoluistelu ratkaisivat aikanaan taistelunsa luontoa vastaan rakentamalla jäähalleja. Niissähän voi taiteilla, kiitää ja taklata minkälaisella kesähelteellä tahansa. Jalkapalloilijat sovelsivat samaa säveltä. Mäkihyppy on rakentanut tuuliverkkoja, mutta nythän on jo suunniteltu jääpallon ja pikaluistelun sekä muiden tapaan mäkihyppyhalleja.

Mitä enää jääkään talviolosuhteiden vaatimiksi lajeiksi talviolympialaisiin. Jos lumikin puuttuu, niin ovathan lumitykit satamassa uutta ja hiihtohallejakin jo on. Tekniikka on kukistanut ajatuksemme talven rajoituksista.

Salpausselän yleisömäärän romahtaminen johtui Suomen hiihtourheilun alennustilasta.Edessä ovat lajin MM-­kisat. Emme ehdi nostaa urheilutasoamme, joten ei kannata odottaa ensi talveksikaan yleisöryntäystä.

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti. Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kolumni

D-Studio: Miksi löysentää viinalakeja, vaikka alkoholi tappaa, Jaana Pelkonen?

Valmistelussa oleva alkoholilaki viivästyy entisestään. Laki lähtee lausuntokierrokselle loka–marraskuussa ja samalla ilmoitusmenettelyyn, jossa lain yhteensopivuutta arvoidaan suhteessa EU-oikeuteen. Menettelyn enimmäiskesto on puoli vuotta.

Hiljattain neljä kokoomuksen kansanedustajaa jätti kirjallisen kysymyksen alkoholilain kokonaisuudistuksen hitaan valmistelun takia. Yksi heistä oli kansanedustaja Jaana Pelkonen. Hän ja muut allekirjoittaneet olivat huolestuneita, ettei laki ehdi tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Nyt viimeistään on selvinnyt, ettei ehdi. Sen sijaan keskustelu alkoholihaitoista jatkuu muun muassa vahvempien oluiden ja lonkeroiden tullessa uuden lain myötä kioskien ja kauppojen hyllyille.

Tänään viimeksi Helsingin Sanomat uutisoi asiantuntijoiden tyrmäävän alkoholilain uudistuksen. Alkoholihaitat ja kuolemat lisääntyvät. Hallitus sen sijaan perustelee vähentävänsä alkoholihaittoja ja kohentavansa elinkeinoelämän toimintaa.

Jaana Pelkonen vastasi D-Studion kysymykseen, minkä takia alkoholilainsäädäntöä kannattaa uudistaa, vaikka jälleen on asiantuntijoiden suulla todettu, että se lisää kuolemia ja haittoja?

Kolumni

24311326271_38c0a1c0d9_k
24311326271_38c0a1c0d9_k

Valiokunnan sd-edustajien terveiset Bernerille ja ministeriölle: “Tietoa jo pöytään tulossa olevista ratkaisuista”

SDP:n liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenet Katja Taimela ja Suna Kymäläinen ovat tyytyväisiä, että liikenne- ja viestintäministeriö pääsi yhteisymmärrykseen VR:n kanssa velvoiteliikenteen jatkamisesta.

– On hyvä, että moni ihmisille työ- ja opiskelumatkan kannalta tärkeä reitti jatkuu ja osa paraneekin. Toivottavasti lopullisissa aikatauluissa tämä tahto näkyy myös arjessa toimivampina liikenneyhteyksinä, he toteavat.

VR:n velvoiteliikenteen jatkaminen vuoden pätkissä ei paranna kansalaisten tai kuntien luottamusta liikenneyhteyksien säilymiseen jatkossa.

Taimelan ja Kymäläisen mukaan epävarmuus vaikuttaa alueilla kansalaisten työ- ja asumisratkaisuihin sekä yritysten investointeihin alueeseen.

– VR:n kannalta lyhyet sopimukset vaikeuttavat suunnittelua kaluston ja henkilökunnan määrässä. Suunnitelmat VR:stä irrotettavaan erilliseen kalustoyhtiöön jarruttavat investointeja esimerkiksi vilkkaista taajamajunavuoroista puuttuu nyt muun muassa monelle työmatkalaiselle tärkeä verkkoyhteys.

Nykytilanne ei palvele kenenkään etua, joukkoliikenne vaatii vakautta toimiakseen.

He muistuttavat, että nyt tehtiin jo kolmas ratkaisu junaliikenteestä joillakin rataosuuksilla vuoden aikana.

– Ministeri Anne Bernerin sekä ministeriön soisi tuovan konkreettisia tietoja markkinaehtoisen kilpailun aloittamisesta ja tulossa olevista ratkaisuista jo pöytään. Nykytilanne ei palvele kenenkään etua, joukkoliikenne vaatii vakautta toimiakseen.

– Jo vuosi sitten oppositiopuolueet vetosivat realistisen aikataulun perään välikysymyskeskustelussa, jotta nykyinen tilanne olisi vältetty, sd-edustajat huomauttavat.

KIrjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Suna Kymäläinen.

24311326271_38c0a1c0d9_k 24311326271_38c0a1c0d9_k

Kolumni

Valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut Moisniemessä

LKS 20160929 Valtiovarainministeri Petteri Orpon ministeriryhmän erityisavustaja Joonas Turunen saapuu valtiovarainministeriön sisäisiin budjettineuvotteluihin Moisniemessä Espoossa 10. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

LKS 20160929 Valtiovarainministeri Petteri Orpon ministeriryhmän erityisavustaja Joonas Turunen saapuu valtiovarainministeriön sisäisiin budjettineuvotteluihin Moisniemessä Espoossa 10. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Kokoomuksen Turusen loikka Mehiläiseen ei ehdi virkamiesten karenssiuudistukseen – vapaa menemään

Valtion virkamiehille kaavaillut karenssisopimukset ulottunevat tulevaisuudessa myös kuntien ja maakuntien viranhaltijoihin. Valtion virkamieslain uudistuksessa mukana oleva karenssisopimus aiotaan ottaa kutakuinkin samansisältöisenä käyttöön myös kuntapuolella.

Sopimuksen piirissä oleva virkamies, esimerkiksi ministerin erityisavustaja, voisi aloittaa uudessa työpaikassa vasta karenssin jälkeen. Tällöin valtio maksaisi virkamiehelle karenssiajan mukaan korkeintaan vuoden palkkausta vastaavan korvauksen.

Valtion virkamiesten osalta uuden lain on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta. Kuntien työntekijät olisivat sen piirissä vuoden 2019 alusta, kun laki kunnan ja maakunnan viranhaltijoista astuu voimaan osana sote-uudistusta.

Kukaan ei tiedä, kuinka suurta joukkoa virkamiehiä karenssisopimukset koskisivat.
– Tämän kaltaisia virkamiehiä voi olla millä tahansa hierarkkisella tasolla ja millä tahansa hallinnon alalla, sanoo valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Miska Lautiainen.

Hän selventää, että kyse on siitä, millaisen tiedon kanssa virkamies on tekemisissä.
– Jos virkamiehellä on pääsy salassa pidettävään tietoon, jota voisi käyttää omaksi tai toisen hyödyksi palvelussuhteen jälkeen, on syytä pohtia karenssisopimusta.

Sopimusten laajentaminen koskemaan ministereitä selvitettäneen myöhemmin. Asiaan on ottanut kantaa muun muassa perustuslakivaliokunta viime kesänä.

Vain soiton päässä ministeristä

Lakimuutos on parhaillaan eduskunnan hallintovaliokunnan käsittelyssä. Valiokunnan Wille Rydman (kok.) perää tarkempia pelisääntöjä.

– Nyt on päässyt syntymään tilanteita, joissa voi epäillä, siirtyykö yksityiseen yritykseen tietoa, jota henkilö on saanut toimiessaan tärkeässä julkisessa tehtävässä.

Rydman ei halua ottaa kantaa keskiviikkona uutisoituun kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustajan Joonas Turusen siirtymiseen Mehiläisen palvelukseen. Hän sanoo yleisesti, että poliittisen järjestelmän uskottavuus ei saisi horjua.

– Jos henkilö on esimerkiksi ollut tärkeän ministerin erityisavustaja ja sen jälkeen hän siirtyy esimerkiksi yksityisen lobbausfirman palvelukseen, voi herätä kysymys, maksetaanko palkkaa siitä, että henkilöllä on nopeampi puheyhteys ministerille. Tällaisen epäilyksen syntyminen on ikävä juttu.

Rydman haluaa myös tarkastella karenssisopimusten pituutta. Hänestä vuoden ylimenoaika saattaisi olla liian pitkä.

Valiokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps.) muistuttaa, että uusi laki ei saisi vaikeuttaa ihmisten työuria.

Eerola ei halua ottaa kantaa Joonas Turusen tapaukseen, mutta toteaa yleisesti ottaen, että vastaaville liikkeille alkavat olla viimeiset hetket.

Eläkkeellä konsultointi tarkasteluun

Valiokunnan keskustalainen jäsen Antti Kurvinen pitää lakiesityksen suurimpana ongelmana eläköityvien virkamiesten mahdollisia yrityssuunnitelmia. Hänen mielestään karenssisopimusta ei voida tehdä jokaisen virkamiehen kanssa, joka harkitsee konsultointia eläkepäivillään.

– Täytyy olla todellista elinkeinotoimintaa, jota varten sopimus tehdään. Ei voi olla niin, että tästä tulee automaatio, jolla saa karenssikorvauksen. Eläkkeelle jäävien virkamiesten tilanne täytyy vielä katsoa tarkkaan.

SDP:n Sirpa Paatero arvioi, että lain piiriin kuuluvien virkamiesten ja heidän tehtäviensä määrittely sisältää vielä avoimia kysymyksiä.

 

Mimma Lehtovaara

Juttua varten on keskusteltu myös valiokuntaneuvos Ossi Lanton ja eduskuntasihteeri Henri Helon kanssa.

 

V

LKS 20160929 Valtiovarainministeri Petteri Orpon ministeriryhmän erityisavustaja Joonas Turunen saapuu valtiovarainministeriön sisäisiin budjettineuvotteluihin Moisniemessä Espoossa 10. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / MIKKO STIG Valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut Moisniemessä

LKS 20160929 Valtiovarainministeri Petteri Orpon ministeriryhmän erityisavustaja Joonas Turunen saapuu valtiovarainministeriön sisäisiin budjettineuvotteluihin Moisniemessä Espoossa 10. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Kolumni

Maria Tolppanen kuumotti Timo Soinia: Ei mennyt kuin Robin Hoodilla — “Viedään köyhiltä ja annetaan rikkaille”

Eriarvoisuus kasvaa. Miksi?

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka avasi eduskunnan torstaisen kyselytunnin tiedustelemalla varapääministerinä toimineelta, ulkoministeri Timo Soinilta, miksi kaikkein köyhimpien eläkeläisten toimeentuloa heikennetään samalla kun 7000 euroa tienaavat hyötyvät eniten veronalennuksista. Työttömiltä ja lapsiperheiltä otetaan, miljoonaperijöille annetaan.

Harvoin ovat näin harvat saaneet näin paljon.

Soini puolustautui muistuttamalla demarien omista teoista vastuupaikalla.

— Hallitus on tehnyt kaksi erillistä päätöstä takuueläkkeiden nostamisesta. Kun olitte viime hallituksessa mukana, puhuitte takuueläkkeen nostamisesta 4 vuotta, ette nostaneet.

Soini kehui, että hänen hallituksensa tekee “aika suuret” verohelpotukset pienituloisille.

Harakka muistutti siihen hallituksen yrittäjävähennyksestä, joka lahjoittaa apteekkareille, yksityislääkäreille ja asianajajille jopa kymmeniätuhansia vuodessa.

— Harvoin ovat näin harvat saaneet näin paljon, hän tiivisti.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo toisti hallituksen mantraa siitä, kuinka työllisyys on kaiken avain.

— Veroratkaisu on yksi keino sen eteen. Sen keskeinen elementti on verotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa.

SDP:n Merja Mäkisalo-Ropponen hämmästeli, että jopa lapsilisistä otetaan. Vanhempien asemaan perustuva lasten eriarvoisuus syvenee.

— Milloin aiotte tehdä hallituksen lupaaman lapsiperheisiin kohdistuvien säästöpäätösten kokonaisvaikutusten arvioinnin?

Soini myönsi, että teema on tärkeä. Hänelle oli antaa myös iloisia uutisia.

— Tämä hallitus laski pienituloisten perheiden päivähoitomaksuja. Ja mikäli en ihan väärin muista, se taisi tulla pöytään erään puolueen toimesta. Hallitus myös perui päivähoitomaksujen korotukset, mikä mielestäni oli järkevää politiikkaa.

Orpo sen sijaan mainitsi, että hänen ministeriössään pohditaan parhaillaan, kuinka Mäkisalo-Ropposen mainitsemiin arvioihin “päästään parhaiten kiinni”.

Tämä ei ole kuin Robin Hood, joka ottaa rikkailta ja antaa köyhille.

Perussuomalaisista SDP:hen kesällä vaihtanut Maria Tolppanen pääsi kysymään pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ollessa estynyt Shimon Peresin hautajaisten vuoksi entiseltä puoluetoveriltaan Soinilta, miksei tämä myönnä, että hallituksen toimet vievät köyhiltä ja antavat rikkaille.

— Tämä ei ole kuin Robin Hood, joka ottaa rikkailta ja antaa köyhille. Tämä menee aivan toiseen suuntaan.

Soini vastasi taas kerran ilmoittamalla, että parasta köyhyyden hoitoa on työllisyys.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Antti Lindtmania puolestaan viittasi Kelan tutkimusblogiin, jonka mukaan lasten köyhyys lisääntyy hallituksen päätösten seurauksena. “Suuret veronkevennykset pienituloisille” taas tarkoittavat rahassa seuraavaa:

— Tavallinen eläkkeensaaja saa kympin, kokki parikymppiä mutta johtajat saavat kuukaudessa jopa satasen ja esimerkiksi apteekkarit, suurituloisimmat apteekkarit jopa 25 000 euroa vuodessa. Samaan aikaan leikataan pienituloisilta.

Soinin mukaan on hyvä, että asiasta puhutaan. Hän otti esiin muun muassa veronalennukset ja työtulovähennykset.

— Nämä ovat merkittäviä tekoja eikä pelkkiä puheita. Totta kai tämä työ jatkuu. Maailma eikä Suomi ole valmis. Mutta nämä ovat toimia, joilla on lisätty oikeudenmukaisuutta tässä maassa.

Te otatte kymmenen euroa ja annatte euron ja juhlitte sitä täällä salissa.

Ääneen pääsi myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, joka ei vielä vakuuttunut.

— Te otatte kymmenen euroa ja annatte euron ja juhlitte sitä täällä salissa. Ei ole ihme, että olette piilotelleet tätä 30 miljoonan euron kohdennusratkaisua. Budjettia on käsitelty pitkän aikaa, ei sen vaikutuksista ole tietoa. Miksi piilottelette?

Lopulta Soini kertoi, että nyt varmistetaan, että mainittu 30 miljoonaa todella menee kaikista suurimmissa vaikeuksissa oleville.

Kolumni

Vantaan ex-kaupunginjohtajan Jukka Peltomäen rikosjutun pääkäsittely alkaa

LKS 20160929 Vantaan entinen kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina 27. syyskuuta 2016. Syyttäjän mukaan Peltomäki sai arkkitehtitoimisto Forma-Futuran omistajalta rahallisia etuja ja rahaa. Helsingin käräjäoikeus aloitti tiistaina pääkäsittelyn Vantaan entisen kaupunginjohtajan lahjusjutussa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

LKS 20160929  Vantaan entinen kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki  Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina 27. syyskuuta 2016. Syyttäjän mukaan Peltomäki sai arkkitehtitoimisto Forma-Futuran omistajalta rahallisia etuja ja rahaa. Helsingin käräjäoikeus aloitti tiistaina pääkäsittelyn Vantaan entisen kaupunginjohtajan lahjusjutussa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Puolustus: Peltomäen vaikutusmahdollisuus oli vain teoreettinen

Vantaan entisen kaupunginjohtajan Jukka Peltomäen vaikutusmahdollisuudet rakennus- ja kaava-asioissa ovat olleet puhtaasti teoreettisia, katsoo hänen puolustuksensa.

Syytettyinä olevat Peltomäki ja arkkitehtitoimisto Forma-Futuranomistaja Leila Tuominen vastaavat tänään Helsingin käräjäoikeudessa syyttäjän asiaesittelyyn. Peltomäkeä syytetään törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tuomista taas syytetään törkeästä lahjuksen antamisesta.

Yli 600 alaista

Puolustuksen mukaan Peltomäellä oli apulaiskaupunginjohtajana 625 alaista, jotka ovat tehneet konkreettisen työn, eikä yksikään kaava synny pelkästään apulaiskaupunginjohtajan tahtotilalla.

– Hänellä ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa Forma-Futuraa koskeviin kaavamuutosasioihin, sanoi Peltomäen asianajaja Riitta Leppiniemi oikeudessa.

Syyttäjän mukaan Forma-Futura on toiminut kaavamuutoksen hakijan palkkaamana suunnittelijana tai konsulttina yhteensä kymmenessä kaavamuutosasiassa, jotka Peltomäki on esitellyt Vantaan kaupunginhallitukselle.

Syyttäjän mukaan apulaiskaupunginjohtajan toimivaltaan kuuluu myös oikeus muuttaa kaavaehdotuksia, jotka hän esittelee kaupunginhallitukselle. Lisäksi syyttäjän mukaan Peltomäki olisi myös suoranaisesti ehdottanut Forma-Futuraa Kaivokselan kirkon suunnittelijaksi. Puolustus kiistää tämänkin.

“Lainat eivät ole etuja”

Puolustus kiisti kaikki syytteet myös siitä, että Peltomäki olisi saanut etuja Tuomiselta.

– Peltomäki ei ole ottanut tai hyväksynyt mitään Tuomisen ja Forma-Futuran antamia lahjoja tai etuja itselleen tai muille, Leppiniemi sanoi.
– Kyseessä olevat lainat, matkat ja asuminen eivät ole oikeudettomia etuja, hän jatkoi.

Tosin puolustus myöntää sen, että Peltomäki on saanut syytettä koskevana aikana 2007–2011 yhteensä yli 110 000 euroa lainaa Tuomiselta, mutta ei ole voinut maksaa tätä takaisin, koska joutui eroamaan kaupungin palveluksesta vuonna 2011.

Puolustus kiisti myös muun muassa sen, että Forma-Futuran Peltomäelle Vantaan Piikujalta vuokraaman 140 neliömetrin asunnon 850 euron vuokra olisi ollut markkinahintaa halvempi.

Syyttäjän mukaan sopiva markkinahinta olisi ollut vähintään vajaat 1 400 euroa kuussa.

Olli-Pekka Paajanen

 

LKS 20160929  Vantaan entinen kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki  Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina 27. syyskuuta 2016. Syyttäjän mukaan Peltomäki sai arkkitehtitoimisto Forma-Futuran omistajalta rahallisia etuja ja rahaa. Helsingin käräjäoikeus aloitti tiistaina pääkäsittelyn Vantaan entisen kaupunginjohtajan lahjusjutussa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN Vantaan ex-kaupunginjohtajan Jukka Peltomäen rikosjutun pääkäsittely alkaa

LKS 20160929 Vantaan entinen kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina 27. syyskuuta 2016. Syyttäjän mukaan Peltomäki sai arkkitehtitoimisto Forma-Futuran omistajalta rahallisia etuja ja rahaa. Helsingin käräjäoikeus aloitti tiistaina pääkäsittelyn Vantaan entisen kaupunginjohtajan lahjusjutussa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN