Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnon myöntävän Työväenperinne ry:n mukaan palkinnolla halutaan myös tuoda esiin, miten työväentutkimus on muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Palkinto jaetaan vuorovuosina akateemisen tutkimuksen kriteerit täyttävälle teokselle ja sellaiselle teokselle, jonka ei tarvitse täyttää näitä kriteerejä. Tänä vuonna palkinnosta kilpailevat vuosina 2023 ja 2024 ilmestyneet ei-akateemiset tutkimukset.

Voittajan valitseva palkintoraati poimi kuusi teosta finalisteiksi noin kolmenkymmenen teoksen joukosta. Voittaja julkistetaan syyskuussa.

FINALISTITEOKSISSA työväestöön liittyvään historiaan ja kulttuuriin sukelletaan monesta eri kulmasta.

Maria Haikolan teos Kämppäemäntiä ja laivakokkeja: Metsä- ja uittotyömaiden ruoanlaittajia nostaa esiin unohdettua naisten työtä. Teos käsittelee kainuulaisten kämppäemäntien ja laivakokkien työtä sekä arkea syrjäisillä työmailla ja karuissa oloissa.

Auli Kivenmaan, Heikki Lehtisen, Kari Lepän ja Birgitta Suorsan kirjoittama teos Se toinen uutistoimisto: UP-uutispalvelu ja median murros käsittelee työväenlehtien aloitteesta perustetun UP-uutispalvelun vaiheita ja roolia suomalaisessa mediakentässä.

Pirkka Leinon kirjoittama seuran 100-vuotisjuhlakirja Vapaisiin tuuliin: Helsingin Työväen Pursiseura 1925-2025 tarkastelee pursiseuran vaiheita työväenliikkeen alkuajoista nykypäivän aktiiviseen purjehdustoimintaan. Se kuvaa niin seuran kotisataman Pyysaareen rakentamisesta kuin kilpamenestyksistä ja seurassa vallinneesta yhteistyön hengestä.

Keijo Rantanen käsittelee teoksessaan Kova urakka: Rakentajat ja Rakennusliitto rakennusalan murroksessa 1990-2024 Rakennusliiton historiaa ja sijoittaa liiton toimintaa osaksi keskeisiä yhteiskunnallisia murroskohtia, kuten lama-aikaa ja EU:hun liittymistä. Samalla huomio kohdistuu sekä liiton asemaan työmarkkinoilla että rakennustyötekijöiden arkeen.

Hannu Sorri puolestaan pureutuu valtiorikosoikeudenkäynteihin Hämeenlinnan vankileirillä teoksessaan Punavangit tuomiolla: Valtiorikosoikeutta Hämeenlinnassa 1918. Sorri yhdistää toisiinsa oikeus-, paikallis- ja sukuhistoriallisia näkökulmia. Teoksessa lähestytään oikeudenkäyntejä monipuolisesti sekä sodan molempien osapuolten että yksittäisten ihmisten asemasta käsin.

Pekka Vaara kuvaa vienankarjalaisen Uhtuan kylän vaiheita 1920-luvun alusta Stalinin vainoihin saakka. Punainen Uhtua: Karjalan kapinasta Stalinin vainoihin kertoo punasuomalaisten roolista uuden yhteiskunnan rakentajina ja ristiriidoista, joita syntyi heidän ja paikallisen karjalaisväestön välillä. Samalla se nostaa esiin vähän tutkitun aiheen suomalaisten historiassa.

Voittajan valitsee palkintoraati, johon kuuluvat puheenjohtajana FT Oona Ilmolahti, sihteerinä tietoasiantuntija Alpo Väkevä sekä muina jäseninä VTT Elina Hakoniemi, erikoistutkija Mikko Kosunen, FT Jussi Lahtinen, dosentti Kirsti Salmi-Niklander, dosentti Mikko-Olavi Seppälä ja tiedottaja Elina Vainikainen.