Kulmuni totesi hallituksen etenevän asiassa askelmerkkien mukaan eli syksyyn mennessä luodaan 30 000 päätösperäistä työpaikkaa.

– Ollaan ihan hallitusohjelman mukaisessa aikataulussa.

Kulmuni vetosi hallitusohjelmaan ja totesi, että hallitus ei voi lisätä pysyviä menoja ilman että on päätetty työllisyystoimista.

Kulmunin mukaan valtiovarainministeriö laskee työllisyystoimien työllisyysvaikutuksen. Hallituksessa on käyty keskustelua siitä, miten laskelma tehdään. Kulmunin mukaan asiaa ei käyty tänään läpi.

Kulmunin mukaan mitään työllisyyskeinoja ei ole suljettu pois, mutta hallitusohjelmaa noudatetaan näissäkin asioissa.

Oikeusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi olevansa tyytyväinen siihen, että kolmikantaisten työllisyystyöryhmien työ on mennyt eteenpäin.

Henriksson sanoi, että on täysin selvää, että hallituspuolueilla voi olla erilaisia näkemyksiä asioista.

– Mutta kaikki se mitä nyt työryhmissä tehdään, on ymmärtääkseni vahva yhteisnäkemys, että niitä toimenpiteitä tarvitaan. On varmasti myös niin, että tarvitaan lisäksi muitakin toimenpiteitä.

Henriksson sanoi, että hänen näkemyksensä on, etteivät työllisyystyöryhmissä nyt pohditut toimenpiteet ole riittäviä.

– Ne kyllä ajavat meidän työllisyyttä siihen suuntaan, mitä tavoittelemme eli että päästään 75 prosentin työllisyysasteeseen vuonna 2023 ja saadaan 60 000 uutta työpaikkaa, mutta tarvitaan vielä lisää toimenpiteitä.

Hallitus on saanut työllisyystyöryhmiltä väliraportin.

Talouspolitiikan arviointineuvosto moitti tänään hallituksen finanssipolitiikkaa löysyydestä.

– Totta kai se on otettava vakavasti, mitä arviointineuvosto kertoo ja sanoo.

– Meidän pitää elokuussa olla siinä tilanteessa, että me pystymme näyttämään, että meillä on 30 000 uutta työpaikkaa, jotka ovat syntyneet päätösperäisesti.

Tämän päivän hallituksen keskustelun mielialaa Henriksson kuvaa ihan hyväksi.

– Tästä on hyvä lähteä eteenpäin.

Joskin Henriksson heti perään nosti esiin Suomen ja Ruotsin työllisyysasteen eron, joka on valtava Ruotsin hyväksi. Se on Ruotsissa peräti 8 prosenttiyksikköä parempi. Henriksson kuitenkin muistutta, että Suomessa koulutustaso on parempi.

– Suomella on mahdollisuuksia. Meidän täytyy vain luottaa itseemme ja uskoa siihen, että pystymme.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo korosti, että sisäministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyötä työperäisen maahanmuuton kehittämiseksi.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) on käynnistänyt asiaa koskevan selvityksen.

Työperäinen maahanmuutto on siirtynyt vuoden alusta sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön harteille.

– Jo ennestään on ollut tutkijoiden arvioita, että on tiettyjä ryhmiä, joissa työllisyyspotentiaalit ovat erittäin suuria. Yksi ovat ikääntyneet, yli 55-vuotiaat. Se on ihan keskeinen painopiste, mihin hallitukselta löytyy yhteistä ymmärrystä ja näkemystä. Ja sitten ovat maahanmuuttajat, paitsi tällä jonkin aikaa olleet maahanmuuttajataustaiset, mutta myös tänne tulevat ihmiset, joita nyt nimenomaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla lähdetään houkuttelemaan työperäisessä maahanmuutossa.

Sisäministeriössä on selvitetty sitä, miten työperäisen maahanmuuton työluvan voisi saada entistä nopeammin. Ohisalo lupaa antavansa tästä pikapuoliin tietoa lisää työministeri Haataisen kanssa.