– Marinin hallituksen loppulasku on jopa 40 miljardia lisää velkaa. Myös jokaisena vuonna tästä eteenpäin julkinen talous on 10 miljardia pakkasella, jos suuntaa ei korjata. Julkisten palvelujen rahoitus on vakavasti kriisiytynyt ja vaarantunut, hän summasi.

Valtonen lainasi Maaseudun Tulevaisuuden maanantaina julkaisemaa kyselyä, jonka mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista leikkaisi menoja veronkorotusten sijaan. Leikkausten kohteita ei kansalaisilta lehden kyselyssä tiedusteltu. Suurempaa konkretiaa ei asiaan saatu myöskään torstaina eduskunnassa.

Valtonen myönsi, että viime vuosien kriisit kuten koronapandemia, Ukrainan sota ja energiakriisi ovat vaatineet lisämenoja. Samalla hän hämmästeli miksi hallitus ei ole karsinut vähemmän tärkeistä menoista vaan velkaantunut lisää.

– Hallitus ei ole missään vaiheessa pyrkinyt tätä tosiasiaa kiistämään. On ollut erinomaista, että näille ratkaisuille on ollut laaja tuki eduskunnassa, hän sanoi ja viittasi kriisien vuoksi otettuihin lisälainoihin.

Saarikko huomautti, että kokoomus olisi halunnut pandemian aikana velkaantua vielä hallitustakin enemmän.

– Monia lisätalousarvioita on kaivettavissa esiin noilta vuosilta, jolloin kokoomus olisi tehnyt Suomelle enemmän velkaa.

KOKOOMUKSEN puheenjohtaja Petteri Orpo nimitti valtiovarainministerin salkkua tällä kaudella hallinnutta keskustaa erinomaiseksi jakopuolueeksi, mutta erittäin huonoksi kirstunvartijaksi. Velkakritiikissään Orpo tukeutui Euroopan komission, OECD:n, IMF:n, VATTin, Suomen Pankin, Euroopan keskuspankin ja valtiovarainministeriön näkemyksiin.

Orpo vaati Saarikolta vastausta siihen mikä on hallituksen suunnitelma, kun valtionlainojen korkojen nousu uhkaa hyvinvointipalveluiden rahoitusta. Valtiovarainministeriö arvioi tiistaina valtion korkomenojen nousevan tänä vuonna aiempiin arvioihin nähden lähes miljardilla eurolla.

Saarikon mukaan Suomen julkinen talous olisi huomattavasti paremmassa kunnossa ilman sotaa ja pandemiaa.

– Me kaikki tiedämme tämän. Jos voisimme leikkiä mielikuvitusmaailmaa, jossa näitä kriisejä ei olisi ollut, julkinen talous odottaisi uutta hallitusta toisenlaisessa kunnossa. Mitä suuremmin toivon, että nämä kriisit loppuisivat ja Suomi voisi keskittyä siihen tehtävään, joka tarkoittaa julkisen talouden tasapainoa menoleikkauksin talouden kasvuun ja työllisyyteen nojaten.

Myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman korosti opposition arvostelevan velkaatumista, jota se on suurimmaksi osaksi ollut tukemassa.

– Mitä tulee tähän velkaan, kuten valtiovarainministeri totesi, sehän on otettu suurella parlamentaarisella yksimielisyydellä. Kymmenestä eurosta kokoomus on hyväksynyt noin yhdeksän ja perussuomalaiset yhdeksän euroa yhdeksänkymmentä senttiä. Se tietysti johtuu näistä kriiseistä.

Lindtman totesi myös Suomen valtiontalouden alijäämän olleen tällä vaalikaudella joka vuosi pienempi kuin euroalueella keskimäärin.