Asiaa selvittäneen keskusrikospoliisin raportin mukaan väkivaltarikollisuus on lisääntynyt niin kaupunki- kuin maaseutumaisissa kunnissa. Pääkaupunkiseudulla kasvu on ollut vähäisempää.

Vuosina 2015-2021 rikosepäilyjen väestöön suhteutettu taso on kasvanut 15-17-vuotiaissa runsaat 30 prosenttia, 9-11-vuotiaissa 90 prosenttia ja 12-14-vuotiaissa yli sata prosenttia vuoden 2015 tasoon nähden.

Prosentuaalisesti eniten ovat lisääntyneet törkeät ryöstöt sekä henkirikokset ja henkirikoksen yritykset. Trendi näkyy sekä ulkomaalais- että suomalaistaustaisissa nuorissa.

-  Poliisin kirjaamien rikosten kasvuun voivat vaikuttaa rikollisuuden tosiasiallisen kasvun lisäksi viranomaisten kontrollissa, kirjauskäytännöissä ja ilmoitusalttiudessa tapahtuneet muutokset. Poliisin arvioiden mukaan osa rikosilmoitusten kasvusta voi selittyä sillä, että tapauksista ilmoitetaan poliisille aiempaa herkemmin, tutkija Petri Danielsson keskusrikospoliisista kertoo tiedotteessa.

Danielsson kommentoi asiaa myös blogikirjoituksessa. Hänen mukaansa poliisissa tehdyn selvityksen perusteella voidaan todeta, että alaikäisten rikosepäilyjen kasvua ei näytä selittävän mikään tietty, selvärajainen tai paikallisesti ilmenevä ”rikosilmiö”.

Rikollisuuden määrän lisäksi selvityksessä on havainnoitu nuorten väkivaltarikollisuuden erityispiirteitä. Viime vuosina rikoksiin on liittynyt yleisemmin teräaseita, ja tekoja myös kuvataan ja julkaistaan sosiaalisessa mediassa yhä enemmän. Poliisin mukaan nuorten tekemä väkivalta on raaistunut.

-  Kyse ei ole nahistelusta vaan jopa silmittömästä hakkaamisesta tai maassa makaavan potkimisesta. Nämä nuoret elävät hetkessä eivätkä ajattele tekojensa seurauksia tai sitä, millaisia vammoja he saattavat uhrille aiheuttaa, rikosylikonstaapeli, tutkinnanjohtaja Irmeli Korhonen Oulun poliisilaitokselta kertoo tiedotteessa.

Danielssonin mukaan alaikäisten tekemät väkivaltarikokset kohdistuvat yleensä toisiin alaikäisiin. Viime vuosien aikana alaikäisten tekemät rikokset ovat kohdistuneet yleisimmin 13-15-vuotiaisiin ja tapahtuneet useimmiten kouluissa tai julkisilla paikoilla.

-  Analyysin perusteella saatiin kuitenkin viitteitä siitä, että viime vuosina yli 20-vuotiaisiin uhreihin kohdistuvat väkivaltarikokset ovat lisääntyneet suhteellisesti eniten. Tältä osin havainnot viittaavat siihen, että taustalla on pitkälti koulujen ja muiden instituutioiden henkilökuntaan kohdistuva väkivalta.

Oulun poliisilaitoksella arvellaan, että koronapandemia ja sen aiheuttama sosiaalisten kontaktien vähentyminen on lisännyt nuorison pahoinvointia ja ahdistuneisuutta. Oulun osalta Korhonen nostaa esiin myös Oulun seudun heikentyneet mielenterveyspalvelut: sekä lasten että vanhempien on hankala saada hoitoa mielenterveysongelmiinsa, koska jonot hoitoon pääsemiseksi ovat niin pitkät.

Poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta vastaa väkivaltarikollisuuden torjunnan kehittämisestä valtakunnallisesti. Hän näkee, että nimenomaan nuorten tekemän väkivallan kohdalla kyse on koko yhteiskuntaa koskettavasta asiasta, johon poliisilla ei yksin voi olla ratkaisun avaimia.

-  Kun nuoren tekemä väkivalta tulee poliisin tietoon, useimmiten paha olo on alkanut jo aiemmin ja väkivallanteko on lopulta jäävuoren huippu. Taustalla voivat olla nuoren perheen moninaiset ongelmat, jotka saavat nuoren oireilemaan. Siksi pahoinvointiin pitää päästä puuttumaan jo ennen kuin se muuttuu rikosasiaksi, Heikkinen muistuttaa tiedotteessa.

-  Vain viranomaisten välisellä aidolla yhteistyöllä voidaan päästä käsiksi ongelmiin ennen niiden eskaloitumista.