22 prosenttia vstanneista sanoo, ettei saa tehdä etätöitä ollenkaan, vaikka haluaisi ja 12 prosenttia haluaisi tehdä niitä enemmän.

Puolessa tapauksista etätyöt estää vastaajien mukaan työn luonne, joka ei anna mahdollisuutta etätyöhön. Kuitenkin joka neljännessä syynä on se, ettei etätyön periaatteista ole neuvoteltu tai sovittu työpaikalla.

Etätyö on yksi oman työn hallinnan välineitä. Oman työn hallinta ja siihen vaikuttaminen lisäävät työtyytyväisyyttä, vähentävät poissaoloja ja parantavat tuottavuutta.

Hänen mukaansa etätyö on esimerkki asiasta, jota ei aina osata huomioida osaksi paikallista yhteistyötä ja sopimista. Hän kehottaakin sopimiseen avoimesti henkilöstön kanssa. Jos työpaikalla on valittu luottamusmies, silloin työnantaja sopii käytännöistä hänen kauttaan.

Aaltonen painottaa, että ensiksi on sovittava, missä työtehtävissä on oikeus tehdä etätöitä ja kuinka usein.

– Työpaikalla voidaan sopia esimerkiksi, että jokaisella työntekijällä on mahdollisuus enintään yhteen etäpäivään viikossa, niin että se sovitaan etukäteen esimiehen kanssa.

Riippuen työn luonteesta ja työtehtävästä etukäteen voidaan sopia myös työtehtävät, joita etätyöpäivän aikana hoidetaan. Etukäteen tulee myös sopia, miten työajanseuranta hoidetaan etäpäivinä.

– Työvälineiden kunto pitää myös varmistaa eli esimerkiksi verkkoyhteydet. Syytä on keskustella työnantajan kanssa lisäksi ergonomia-asioista kotitoimistolla.

Erto kehottaa sopimaan myös tietoturvasta, esimerkiksi siitä, onko tarpeen käyttää suojattuja tietoliikenneyhteyksiä ja miten ne hoidetaan.

– Jossain tehtävissä voi olla tarpeen sopia esimerkiksi, ettei mitään papereita viedä kotiin, jottei tietoturva vaarannu, Aaltonen muistuttaa.

Erton kyselyyn etätöistä vastasi 2 383 jäsentä. Liiton jäsenet työskentelevät yksityisellä sektorilla erilaisten palvelu- ja erityisalojen yritysten, yhdistysten ja yhteisöjen palveluksessa.