Useampi kuin joka neljäs (27 %) kyselyyn vastannut lapsi koki henkisen hyvinvointinsa poikkeustilanteen vuoksi erittäin huonoksi tai melko huonoksi. Vähävaraisten perheiden lapsista näin koki peräti 43 prosenttia. Vähävaraisten perheiden lapset kertovat muita useammin myös haasteista koulunkäynnissä sekä perheen tuen tarpeen lisääntymisestä.

– Tähän asti erityisesti vähävaraisten perheiden lasten tilanteesta koronakriisissä on ollut vähäistä tietoa, mutta nyt meillä on konkreettista näyttöä siitä, että etenkin matalan tulotason perheissä lapset kokevat paljon ahdistusta, huolta ja hätää,  lapsiköyhyysasiantuntija Aino Sarkia Pelastakaa Lapsista sanoo järjestön tiedotteessa.

Lapsia huolettavat muun muassa koronapandemian aiheuttamat talousvaikeudet. Noin joka viides kyselyyn vastannut lapsi koki perheensä toimeentulon heikentyneen poikkeusolojen vuoksi (20 %) tai oli huolissaan perheensä toimeentulosta (22 %). Vähävaraisten perheiden lapsista perheensä toimeentulosta oli huolissaan yli puolet, eli peräti 57 prosenttia.

– Aikuisten asiat huolettavat lapsia, ja huoli on myös aiheellinen. Pitkään jatkuva poikkeustilanne kuormittaa erityisesti perheitä, joissa tulot ovat pienet, toimeentulo on katkennut äkillisesti tai vanhemmat kuuluvat riskiryhmään. Hallituksen on erityisesti nyt turvattava lapsiperheiden riittävä toimeentulo ja sosiaaliturva, järjestön kansalaistoiminnan ja vaikuttamistyön johtaja Riitta Kauppinen sanoo.

Lapset kokivat myös, että sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen on haastavaa ja yli puolet vastaajista (55 %) koki olevansa poikkeusolojen vuoksi aiempaa yksinäisempi.

Monet kyselyyn vastanneet lapset kokivat, että perheiden saama tuki on ollut riittämätöntä, mikä aiheutti heissä stressiä ja huolta. Joka neljäs (25 %) vastaaja koki, että hänen perheensä tai joku hänen perheenjäsenistään tarvitsisi tukea tai apua arjesta selviytymiseen poikkeustilanteen vuoksi. Vähävaraisten perheiden lapsissa avun tarpeesta kertoi miltei puolet (47 %) vastaajista. Useampi kuin joka kymmenes (13 %) apua tarvitseva ei ollut yrityksistä huolimatta saanut sitä.

– Luvut ovat synkkiä. Apua tarvitsevien perheiden tavoittaminen on nyt ensisijaisen tärkeää ja toivomme, että hallitus ja kuntapäättäjät varmistavat, että koulujen oppilashuolto ja sosiaalipalvelut ovat riittäviä ja että ne on helppo saavuttaa myös digitaalisesti, Sarkia sanoo.

Etäopetus ja lisääntynyt kotona oleilu vaikuttivat suurimpaan osaan lapsista ja erityisesti vähävaraisten perheiden lapsiin. 75 prosenttia kaikista vastaajista koki, että opinnoissa pärjääminen oli vaikeutunut tai heikentynyt etäopiskelun vuoksi. Heistä kahdeksan prosenttia kertoi syyksi kotona vallitsevan tilanteen, kuten päihde- tai mielenterveysongelmien tai henkisen tai fyysisen väkivallan. Vähävarasten perheiden lapsista näitä syitä oli peräti 15 prosentilla. Hieman useampi kuin joka kymmenes (12 %) kyselyyn vastannut lapsi kertoi, että häneltä puuttui etäopiskeluun tarvittavia välineitä.

Useampi kuin joka kymmenes vähävaraisen perheen lapsi kertoi, ettei saanut lämmintä tai ravitsevaa lounasta päivisin kouluruokailun tauottua.

– On tärkeää huomata, että kun kouluruokailu taas taukoaa kesälomien ajaksi, nämä lapset jäävät todennäköisesti jälleen ilman lämmintä ateriaa. Koulujen lähiopetuksen jatkuminen helpottaa tilannetta vain muutamiksi viikoiksi. Mikäli syksyllä jouduttaisiin jälleen koulusulkuihin tai tulisi kouluja koskevia karanteeneja, vaikea tilanne jatkuisi monen lapsen kohdalla, Kauppinen sanoo.

Lapsen ääni 2020: Lasten näkemyksiä koronakeväästä -raportti on osa laajempaa Lapsen ääni 2020 -kyselyaineistoa, jonka toinen, lasten köyhyyskokemuksiin keskittyvä osa, julkaistaan syksyllä 2020. Lapsen ääni on Pelastakaa Lapset ry:n vuodesta 2001 lähtien teettämä kysely, jonka avulla selvitetään 13–17-vuotiaiden ajatuksia vaihtuvista teemoista. Tämänvuotinen kysely tehtiin verkossa 6.–26.4.2020 ja siihen vastasi yhteensä 3 129 lasta eri puolilta Suomea. Vastaajien määrä on huomattavan suuri verrattuna aiempiin kyselyihin.