Seuraavaksi tärkeimpänä päättäjät pitivät palvelunestohyökkäyksiin varautumista ja haavoittuvimmassa asemassa olevan väestön suojaamista kunnissa.

Myös kunnan johtamisen jatkuvuuden turvaamista ja suuronnettomuuteen varautumista pidettiin kyselyssä tärkeänä. Kolme vähiten tärkeimpänä pidettyä kriisiä puolestaan olivat sotilaalliseen uhkaan, yhteiskuntarauhan järkkymiseen ja säteilyuhkatilanteisiin varautuminen.

Kyselyssä ei ollut vapaita vastauksia, vaan päättäjille annettiin ennalta yhteensä kahdeksan kriisivaihtoehtoa. Päättäjien piti tämän jälkeen arvioida kouluarvosanoilla 4-10, kuinka tärkeinä he pitivät kuhunkin kriisiin varautumista. Kriisien tärkeysjärjestys muodostettiin näiden arvosanojen keskiarvoista.

Pirkanmaalla haavoittuvimmassa asemassa olevan väestön turvaaminen sai keskiarvon 8,9, kun Pohjanmaalla arvo oli 7,94. Sotilaallinen uhka puolestaan nähtiin selvästi suurempana Etelä-Karjalassa (8,45) kuin Varsinais-Suomessa (7,61).

Useampi kuin yhdeksän päättäjää kymmenestä oli sitä mieltä, että heidän kuntansa kriisivalmiutta olisi tarpeen kehittää tulevina vuosina. Yhtä moni kunnanjohtaja arvioi, että heidän kunnassaan on ajantasainen valmiussuunnitelma, joka on laadittu tai päivitetty kymmenen viime vuoden aikana. Valtuutetuista näin arvioi vain kolme viidesosaa.

Kunnanjohtajien mukaan noin puolessa kunnista on myös käsitelty tai harjoiteltu valmiussuunnitelman mukaista toimintaa viiden viime vuoden aikana.

Valtuutetut olivat tässäkin pessimistisempiä: heistä alle viidennes arvioi, että toimintaa oli käsitelty tai harjoiteltu kunnissa. Lähes kolmasosa valtuutetuista ei osannut arvioida asiaa puoleen tai toiseen.

Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkänen sanoo, että kyselyssä ennalta annetut kriisit olivat valikoituneet vaihtoehdoiksi asiantuntijanäkemysten perusteella.

-  Olin ennen tutkimusta yhteydessä sisäasiainministeriöön ja keskustelin kriisinhallinnasta vastaavien henkilöiden kanssa, mitkä seikat olisivat kyselyssä keskeisiä, Mykkänen kertoo.

-  Tässä käytettiin siis ministeriön asiantuntemusta apuna kysymyksenasettelussa.

Kyselyyn vastasi huhti-toukokuussa noin 1  300 valtuutettua ja reilut sata kunnanjohtajaa. Puolueittain vastaukset jakautuivat pitkälti valtuustojen valtasuhteiden mukaan. Ainoastaan perussuomalaiset ja RKP olivat muutaman prosentin aliedustettuina vastauksissa.

Maakunnista Pohjois-Karjalan valtuutetut olivat yli kaksi prosenttia yliedustettuina. Pohjanmaan ja Uudenmaan valtuutetut olivat puolestaan kahdesta kolmeen prosenttia aliedustettuina.

Liike Nyt -puolueen vastaajien määrä oli niin pieni, ettei sitä otettu raporttiin mukaan. Samoin maakunnista Keski-Pohjanmaalta tuli niin vähän vastauksia, että se jätettiin pois laskuista.

STT – Eetu Halonen