Henkilöä, jolla on vaurautta, pidetään itsevarmana ja tarkkana, mutta myös pihinä ja ahneena.

Liikkeenjohdon konsultointiyhtiö Valor Partners selvitti suomalaisten suhdetta rahaan valtakunnallisella ”Suomalaiset ja raha” -kyselytutkimuksella.

Sen tulosten mukaan 58 prosenttia suomalaisista ei suunnittele kesän ja kesäloman rahankäyttöään etukäteen.

Heräteostojen tekijöissä korostuivat jonkin verran naiset. Mitä nuorempi vastaaja oli, sitä todennäköisemmin hän teki heräteostoja juuri kesäisin: 18-24-vuotiaista näin vastasi 61 prosenttia, mutta 65-79-vuotiaista enää 25 prosenttia.

SUUNNITTELEMATTOMUUDESTA huolimatta 58 prosenttia suomalaisista piti itseään melko tai erittäin hyvinä rahankäyttäjinä.

– Suomalaisten itseluottamus rahankäytön suhteen on yllättävänkin korkea verrattuna oman talouden suunnitelmallisuuteen. Kansanluonteeseen liitetty vaatimattomuus ei tule tässä asiassa esiin, kommentoi vastaava tutkija Isa Merikallio Valor Partners Oy:stä tiedotteessa.

Nuorimpien itseluottamus oli korkea, vaikka kokemusta rahankäytöstä ei vielä ole kertynyt: 18-24-vuotiaista nuorista 61 prosenttia arvioi itsensä melko tai erittäin hyviksi rahankäyttäjiksi, yhtä moni kuin 65 vuotta täyttäneistä.

25-34-vuotiaiden kohdalla luottamus oli puolestaan kaikista ikäluokista alimmalla tasolla: 51 prosenttia vastaajista piti itseään erittäin tai melko hyvänä rahankäyttäjänä.

– Nuorelle on toki tärkeää luottaa itseensä, vaikkei kokemusta vielä ole. Itsenäistyminen ja perheellistyminen tuovat nuorille aikuisille varmasti kirpaisevaakin realismia omiin kykyihin hallita taloutta. Eläkeikään mennessä itseluottamusta on jo karttunut elämänkokemuksen myötä, arvioi Merikallio.

Myös koulutus lisäsi taloudellista itseluottamusta, ja tulotaso korreloi sitäkin enemmän taloudellisen itseluottamuksen kanssa. Yli 100 000 euron vuosittaisten bruttotulojen talouksissa asuvista 25 prosenttia piti itseään erittäin hyvinä rahankäyttäjinä, alle 35 000 euron talouksissa asuvista vain 7 prosenttia.

Rahaa on helppo käyttää, jos sitä on.

VASTAAJAT valitsivat kyselyssä isosta joukosta adjektiiveja ne, jotka parhaiten kuvasivat heidän mielikuvaansa tai kokemustaan tilanteesta, jossa heillä on enemmän rahaa kuin tarvitsevat.

Huolettomuuden (63 prosenttia) tai vapauden (59) tunteiden jälkeen turvallisuuden, varmuuden ja rauhallisuuden tunteet olivat suomalaisille yleisimpiä assosiaatioita. Vasta näiden jälkeen tulivat esimerkiksi onnellisuus tai iloisuus.

Nuorimmat vastaajat liittivät hyvään rahatilanteeseen muista ikäryhmistä poiketen myös iloa, spontaaniutta, helppouden tunnetta ja muita enemmän elämyksellisyyttä.

VAURAUTEEN ei liitetty myöskään arvostetuksi tulemisen tunnetta: vain 9 prosenttia liitti sen mielikuvaansa tai kokemukseensa elämäntilanteesta, jossa rahaa on yli tarpeen.

Itsevarma, itsenäinen, tarkka, järkevä sekä pihi ja ahne olivat eniten liitetyt adjektiivit, kun kysyttiin mielikuvaa ihmisestä, jolla on enemmän rahaa kuin hän tarvitsee.

Esimerkiksi rehellinen, reilu, aito, empaattinen, vastuullinen, antelias tai vaatimaton liitettiin vain harvoin kuvaamaan vaurasta ihmistä suomalaisten mielikuvissa.

– Voidaan kysyä, onko mielikuva vauraasta ihmisestä sellainen, johon suomalainen haluaa samaistua. Vaikuttavatko asenteet tämä myös alitajuisesti kiinnostukseen pyrkiä kohti vaurautta, pohtii Merikallio.

Yli 100 000 euron vuositulojen talouksissa asuvien mielikuvat vauraasta henkilöstä olivat myönteisempiä. Heillä korostuivat luonnehdinnat itsenäinen, tarkka ja järkevä. Pihin tai ahneen puolestaan valitsi heistä vain 8 prosenttia, kun kaikista vastaajista näin ajatteli viidesosa.

Tutkimuksen data on kerätty Bilendin valtakunnallisessa verkkopaneelissa 8.-12.7.2026. Kyselyyn vastasi yhteensä tuhat suomalaista väestöjakaumaa edustavalla otoksella 19-79-vuotiaista.