Tiistaina julkistetun NATOpoll-tutkimuksen kyselyssä yli kaksi kolmasosaa vastaajista sanoo olevansa valmis kasvattamaan edellä mainituista syistä EU:n budjettia, vaikka se merkitsisi Suomen EU-jäsenmaksun kasvamista.

Lähes puolet eli 47 prosenttia vastaajista katsoo, että EU:n tulee ottaa yhteistä velkaa Ukrainan tukemiseksi ja unionin asetuotannon rahoittamiseksi. Kielteisesti asiaan suhtautuu 39 prosenttia vastaajista. Suhtautuminen yhteisvelkaan on noussut Suomessa yhdeksi eurovaalien keskeiseksi teemaksi.

Kyselyn perusteella mahdollisuus Donald Trumpin paluusta Valkoiseen taloon huolestuttaa suomalaisia selvästi. Vain vajaa kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että Yhdysvaltain valmiuteen puolustaa Naton eurooppalaisia jäsenmaita voi luottaa riippumatta siitä, kuka Yhdysvalloissa valitaan presidentiksi ensi marraskuussa.

KYSELYYN vastasi huhtikuussa 1  654 suomalaista. Tulosten virhemarginaali on 2,8 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin. NATOpoll eli “Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan dynaaminen kannatus” -tutkimushankkeen aiemmat kyselyt samalle kohdejoukolle tehtiin kesä- ja marraskuussa 2023, jolloin vastauksia kertyi runsaat kaksituhatta.

Kyselyn perusteella suomalaisten kannatus Nato-jäsenyydelle on pysynyt vakaasti hieman yli 80 prosentissa. Tätäkin hieman suurempi joukko (84 prosenttia) katsoo, että Nato-jäsenyys on jo lisännyt reilun vuoden aikana Suomen turvallisuutta.

Edellä mainittu voi heijastua siihen, että aseellista hyökkäystä Suomea kohtaan pitää uhkana vain joka neljäs vastaaja. Tältä osin pelot ovat lieventyneet selvästi, sillä vielä vajaa vuosi sitten uhkaa piti todellisena kolmasosa vastaajista. Ykkössijalla ovat säilyneet informaatiosodankäynti ja kyberhyökkäykset, joita yhdeksän kymmenestä pitää uhkina Suomea kohtaan.

Neljä viidestä vastaajasta on sitä mieltä, että Suomen pitää käyttää jatkossakin puolustukseensa Naton tavoitteeksi asettama vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.

Poliittisen suuntautumisen perusteella tuki Natolle on vähäisintä täysin vasemmistolaisiksi itsensä mieltävien parissa, suurinta taas oikeistolaisiksi tunnustautuvien joukossa. Kun akselin ääripäiksi vaihdetaan liberaalisuus ja konservatiivisuus, on Naton vastustus kovinta äärikonservatiivien parissa. Selvästi myötämielisemmin Natoon suhtautuvat täysin liberaaleiksi itsensä kokevat, ja kaikkein myönteisimpiä ovat ääripäiden väliin sijoittuvat vastaajat.

KOKOOMUKSEN kannattajista Nato-jäsenyyttä kannattivat kyselyssä aivan kaikki eli sata prosenttia vastaajista. Ero hallituskumppani perussuomalaisiin (79 prosenttia) ja kristillisdemokraatteihin (73) on suuri, pääoppositiopuolue SDP:hen (90) paljon pienempi.

EU-jäsenyyden kannatus, kyselyssä 74 prosenttia vastaajista, on Suomessa noin kymmenen prosenttiyksikköä Nato-jäsenyyden kannatusta alhaisempi, mutta kuitenkin keskimääräistä EU-tasoa korkeampi. Päähallituspuolue kokoomuksen kannattajien joukossa EU-jäsenyyttä tukee 94 prosenttia vastaajista, hallituskumppani perussuomalaisissa vain 37 prosenttia.

-  Kokonaisuudessaan EU:n kannatus on yllättävänkin korkeaa sitä taustaa vasten, että julkinen huomio ja puolueiden kannanotot unionista keskittyvät eurovaalien välisenä aikana yleensä suuriin kriiseihin, tutkijat kirjoittavat päätelmissään.

Tuki EU:n strategiaan kuuluvalle tavoitteelle tehdä vuoteen 2030 mennessä puolet jäsenmaiden puolustushankinnoista EU:n sisältä nauttii vastaajien joukossa laajaa kannatusta. Tavoitteen toteutuminen merkitsisi huomattavaa eroa nykytilanteeseen, jossa 78 prosenttia hankinnoista tehdään unionin ulkopuolelta ja Yhdysvaltojen osuus hankinnoista on yli 60 prosenttia.

-  Myös määräenemmistöpäätöksiä ollaan halukkaita lisäämään, minkä voi olettaa heijastavan etenkin Ukrainan tukipakettien yhteydessä ilmenneitä ongelmia unionin nykyisessä päätöksentekorakenteessa, jossa ulkopolitiikkaa koskevissa päätöksissä vaaditaan yksimielisyyttä, tutkijat arvioivat.

MIELIPIDETIEDUSTELUISSA ennustettu oikean laidan puolueiden menestys kesäkuun EU-vaaleissa voi tutkijoiden mukaan tarkoittaa kyvyttömyyttä löytää yhteistä ulkopoliittista linjaa sekä asteittaista muutosta EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa asemoitumisessa. Toisaalta turvallisuusasioiden nouseminen keskeiseksi EU-vaaliteemaksi ja siirtyminen rauhanprojektista turvallisuusunioniksi voi lyhyellä aikavälillä vahvistaa unionin hyväksyttävyyttä kansalaisten keskuudessa.

-  Mutta pidemmällä tähtäimellä se muuttaa syvällisesti unionin identiteettiä tavalla, jonka pitkäkestoisempia seurauksia on vaikea ennakoida, tutkijat muistuttavat.

Tuoreessa julkaisussa vertailtiin myös mielipidekyselyiden vastauksia kunkin puolueen eurovaaliehdokkaiden Ylen vaalikoneessa antamiin vastauksiin. Ehdokkaiden ja heidän edustamansa puolueen kannattajien välillä paljastui huomattaviakin eroja, esimerkiksi halussa lähettää EU-maista sotilaita Ukrainaan.

Koska ehdokkaiden maksimimäärä puoluetta kohden on vain 20, heitä ei voi tutkijoiden mukaan pitää edustavana otoksena koko puolueen kannasta. Samasta syystä on mahdotonta sanoa, mistä erot johtuvat, ja kysely onkin tältä osin puhtaasti kuvaileva.

-  Yksi mahdollisuus eroille kansalaisten ja ehdokkaiden mielipiteissä voi olla esimerkiksi se, että kansalaiset lähestyvät niitä enemmän tavoitteiden kautta ehdokkaiden pohtiessa sitä, mikä on poliittisesti mahdollista ja realistista, tutkijat ehdottavat.

Tutkimushankkeen toteuttajia ovat Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistot, Åbo Akademi sekä Ulkopoliittinen instituutti.

Niilo Simojoki/STT