Vastaajista noin joka viides kokee painonsa vuoksi epäasiallista kohtelua. Kyselyn mukaan painoon liittyvä arvostelu, syrjintä ja epäasiallinen kohtelu kasvavat jyrkästi painoindeksin noustessa.

Vastaajista, joiden painoindeksi (BMI) on yli 30, noin joka kolmas on kokenut syrjintää tai epäasiallista kohtelua ja vielä suurempi osa arvostelua.

Lisäksi lähes puolet moittii itseään painonsa vuoksi. Arvostelua tapahtuu erityisesti korkeimman painoindeksin ryhmissä.

Työryhmä on työskennellyt lähes vuoden ajan osana hallitusohjelmaan kuuluvaa kansallista Terveydeksi-ohjelmaa.

Työryhmä kehittää vaikuttamistoimia, ohjeistuksia ja ammattilaisten koulutusta, joilla herätellään huomaamaan stigman olemassaoloa ja voidaan muuttaa tapaa, jolla painosta ja lihavuudesta puhutaan ja viestitään.

VASTAAJISTA yli puolet on pyrkinyt painonpudotukseen kuluneen vuoden aikana. Naisista yli 60 prosenttia ja miehistä noin puolet pyrkii tällä hetkellä laihduttamaan. Vain joka kymmenes ilmoittaa, ettei painotavoitteita ole lainkaan.

Kyselyn mukaan valtaosa vastaajista kokee, että suomalaisessa yhteiskunnassa on liikaa painoon liittyviä paineita. Noin puolet arvioi, että paine olla hoikka on viime aikoina voimistunut.

Noin kolmannes katsoo, että lihavuuden hoitamiseen tarvitaan poliittisia ratkaisuja ja yhtä moni pitää lihavuutta yksilön vastuuna.

Työryhmän tiedotteessa kerrotaan, että lihavuuteen liittyvät negatiiviset stereotypiat ja leimaava puhe heikentävät monien hyvinvointia ja terveyttä.

-  Lihavuus ei ole vain yksilön valintoihin palautuva kysymys, vaan lihavuus ja siihen liittyvä stigma kytkeytyvät laajemmin yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja ympäristöihin, tiedotteessa sanotaan.

Kyselyssä tarkasteltiin myös luottamusta mediaan lihavuusaiheissa. Alle kolmannes vastaajista pitää esimerkiksi iltapäivälehtiä tai tosi-tv-ohjelmia luotettavina lähteinä. Yleisradio ja terveysaiheiset aikakauslehdet herättävät hieman enemmän luottamusta.