Koulut siirtyivät etäopetukseen 17. maaliskuuta lähtien. Vaikka siirtyminen tapahtui pikavauhdilla, 75 prosenttia opettajista kokee onnistuneensa etäopetukseen siirtymisessä hyvin.

Tulokset selviävät kyselystä, jonka on toteuttanut opettajien yhteisöpalvelu Freeed yhdessä Alakoulun aarreaitta -someyhteisön kanssa. Laajassa kyselyssä selvitettiin opettajien arkea kahdelta ensimmäiseltä etäopetusviikolta. Kyselyyn opettajia Suomen kaikista maakunnista, Ahvenanmaata lukuunottamatta.

– Tulos on huolestuttava, koska on oletettavaa, että etäopetuksen jakso venyy. Lähes 90 prosenttia opettajista kokee työmääränsä kasvaneen, joten nyt tarvitaan tukea koulu- ja kuntatasolla, jotta opettajat eivät kuormitu enempää, luokanopettaja, Freeedin pedagoginen asiantuntija ja Alakoulun aarreaitta -someyhteisön ylläpitäjä Saara Mälkönen sanoo tiedotteessa.

Etäopetus on tuonut digitaaliset työvälineet ja ympäristöt jokaisen opettajan arkeen. Siitä huolimatta etäopetus ei ole sysännyt perinteisiä työvälineitä syrjään. Kyselyyn vastanneiden opettajien mukaan oppikirja on edelleen tärkein oppimateriaali.

Huomionarvoista näyttää olevan se, millä tavalla opettajien yhteisöllisyys on kukoistanut etäopetuksen aikana. Kyselyn perusteella tärkeimmät tuen kanavat opettajille ovat olleet oma työyhteisö sekä ammatilliset verkostot.

– On selvää, että etäopetuksen jakso parantaa oppilaiden ja opettajien digitaitoja. Silti vaikuttaa kyselyn perusteelta siltä, että digiloikkaa tärkeämmäksi ilmiöksi nousee opettajien välinen yhteisöllisyys ja tuki toisilleen. Olen varma, että tämä kantaa hyvää hedelmää myös kriisin yli, Freeedin toimitusjohtaja Heikki Rusama sanoo.

Kyselyn avovastauksista käy ilmi, että kuormituksesta huolimatta opettajat kokevat poikkeuksellisen tilanteen myös innostavaksi ja ammatillisesti kiinnostavaksi. Valtaosa kokee pystyvänsä toteuttamaan opetussuunnitelman mukaista opetusta hyvin myös etänä.

Yli 40 prosenttia opettajista on sitä mieltä, että koulun tarjoamat työvälineet eivät ole riittäviä etäopetuksessa. Moni tukeutuukin omiin työvälineisiin, kuten tietokoneeseen tai puhelimeen. Työnantajien tarjoamien ohjelmistojen rinnalle on haettu muun muassa ilmaisia ohjelmia internetistä.

Avovastausten perusteella opettajia rasittavat erityisesti vaihtelevat ohjeistukset kuntien sisällä sekä yksilöllisen tuen tarjoaminen oppilaille. Haastavinta opettajille on oppilaiden arvioinnin toteuttaminen.

Aineiston perusteella ei voi suoraan sanoa, missä määrin etäopetuksen jakso kiihdyttää eriarvoistumista. Avovastausten perusteella opettajat kuitenkin kantavat huolta erityistä tukea tarvitsevista oppilaista, sekä perheistä, joiden kanssa yhteydenpito on hankalaa. Pääosin yhteydenpidon kodin ja koulun välillä koetaan kuitenkin sujuvan: 70 prosenttia vastaajista kokee yhteistyön onnistuneen hyvin.

Kysely toteutettiin ajalla 3.4.-6.4. 2020 ja siihen vastasi 915 opettajaa ympäri Suomea. Vastaajista 98 prosenttia on perusopetuksen opettajia. Suurin osa vastanneista on ammatiltaan luokanopettajia.

Kyselyllä kartoitettiin opettajien kokemuksia etäopetuksen alkuvaiheesta koronakriisissä, muun muassa opettajien kokemuksia omasta osaamisesta, jaksamisesta sekä etäopetuksen järjestelyistä yleisesti.

Freeedin toimitusjohtaja Heikki Rusama mukaan etäopetukseen siirtymisessä kaivattiin enemmän tukea ja parempaa viestintää. Myös työvälineissä on ollut puutteita.

– Jos työvälineissä ja ohjelmistoissa oli puutteita ennen kriisiä, ei tilanne ole kyselyn perusteella ainakaan parantunut. Paljon on turvauduttu omiin laitteisiin, Rusama sanoo Demokraatille.

– Koronakriisin jälkeen monella muullakin toimialalla on tärkeää käydä perusteellinen keskustelu eri organisaatioiden vastuista. Kyselyn perusteella ainakin kuntatasolta olisi toivottu selkeämpää ohjeistusta ja tukea.

Rusaman mukaan opettajat ovat jo ennen koronakriisiä käyttäneet erilaista opetusmateriaaleja monipuolisesti. Koronakriisissä toimiminen parantaa siitä huolimatta entisestään jokaisen opettajan digivalmiuksia.

– Leimallista tässä on ollut opettajayhteisön ainutlaatuinen aktivoituminen. Se on ilmiö, joka on jo ollut ja joka on nyt entisestään vahvistunut. Se on voimavara, jonka hyvät hedelmät kantavat kriisin yli. Opettajien yhteistyöstä hyötyvät aina myös oppilaat.

Ilman koronakriisiäkin kouluissa on usein tilanteita, joissa joku oppilas etäopetuksessa vaikkapa sairauden tai matkan takia. Rusama uskoo, että jatkossa etäopetuksessa olevat hyötyvät siitä, että tämä työskentelytapa tulee nyt kaikille perusteellisesti tutuksi.

– Tämä avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja ehkä tulevaisuudessa myös uudenlaisia kansainvälisiä yhteyksiä koulujen välillä. Etätyölaitteilla pystytään ottamaan yhteyttä vaikka toisiin luokkiin. Toivon, että tämä uusi tilanne myös poikii paljon innovaatioita hyviä käytänteitä, jotka jäävät elämään koronakriisin jälkeen, Heikki Rusama pohtii.

Valtiovallan Rusama näkee toimineensa koulutuksen osalta parhaan ymmärryksen varassa.

– Tilanteet ovat olleet nopeita, yllättäviä ja osittain ennakoimattomia. Siinä tilanteessa on jouduttu tekemään kovia päätöksiä. Opetusministeri Li Andersson (vas.) on pitänyt avointa linjaa viestinnässä, Rusama kiittää.