Politiikka
14.6.2022 07:00 ・ Päivitetty: 14.6.2022 10:50
Kysymys Niinistön “potentiaalisesti katastrofaalisesta ilmoituksesta” voi vielä mutkistua ja nostaa keskiöön myös politiikan moraalin ja oikeuden
Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksen yksissä tuumin ja yhtäaikaa toukokuussa. Oletuksena oli ja varmaankin edelleen on, että hakemukset aikanaan myös hyväksytään yhtäaikaa.
Iskua toiveisiin on lyönyt Turkki ja sen itsevaltainen presidentti Recep Tayyip Erdoğan, joka on ilmoittanut useaan kertaan julkisesti, ettei Turkki tue maiden Nato-hakemuksia, koska ne tukevat hänen mukaansa terrorismia. Sittemmin Turkki on esittänyt monensorttisia sekä enemmän ja vähemmän kohtuuttomia vaatimuksia etenkin Ruotsille, mutta myös Suomelle muun muassa Ylen toimintaan liittyen.
Moneen esille nousseeseen vaatimukseen Suomen on mahdotonta taipua.
SUOMEN VALTIOJOHTO on ymmärrettävästi koettanut pitää pään kylmänä ja kielen keskellä suuta. Tavoitteena on yhä diplomaattinen ratkaisu sekä Suomen että Ruotsin osalta, vaikka Nato-aikataulu venyykin toiveikkaimmista odotuksista.
Kenellekään ei ole jäänyt epäselväksi, että Turkin vaatimukset koskevat nimenomaan Ruotsia ja siinä sivussa vähän Suomeakin. Samalla on noussut kysymys, voiko suvereenin maan (Suomen) Nato-hakemuksen etenemistä jättää sen varaan, pääseekö samaan aikaan hakenut toinen maa (Ruotsi) samalla ovenavauksella sisään.
Kyllä voi, presidentti Sauli Niinistö ilmoitti ykskantaan viime viikonlopun Kultaranta-keskustelujen yhteydessä.
“Ruotsin asia on meidän. Menemme eteenpäin käsi kädessä”, presidentti muotoili vastauksensa.
Lisää aiheesta
TOISTAISEKSI SORAÄÄNET ovat olleet vähissä, mutta Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak kirjoitti selvin sanoin Twitterissä pitävänsä Niinistön ilmoitusta siitä, että Suomi menee Natoon vain käsi kädessä Ruotsin kanssa, “potentiaalisesti katastrofaalisena”.
Tutkijankaan mukaan Suomella ei ole turvallisuusnäkökulmasta kiire, jos puhutaan päivistä, viikoista tai kuukausista.
“Mutta jos aikamääre on pidempi, niin Nato-jäsenyyden ulkopuolelle jättäytyminen vain ‘koska Ruotsi’ voisi vaikuttaa negatiivisesti Suomen turvallisuuteen.”
Suomessa on totuttu siihen ja pidetty arvossa, että sopimuksista pidetään kiinni. Virallista diiliä Ruotsin kanssa ei ole, mutta Niinistön ulostulonkin jälkeen on vaikea ajatella, että Suomi liikkuisi asiassa ilman Ruotsia. Kokonaan toinen kysymys on, voidaanko teoreettisesti nähdä sellainen tilanne, että näin kuitenkin tapahtuisi.
SUOMEEN EI kohdistu sellaista eksistentiaalista uhkaa, joka voisi perustella jonkinlaiset välttämättömät liikkeet pikaisempaa vauhtia kuin on Ruotsin kanssa mahdollista. Kuten Niinistö täsmensi Ylelle lausuntoaan maanantaina, “olisihan se aika outoa, kun me olemme koko kevään Ruotsin kanssa liikkuneet yhdessä”.
Taustalla lienee ajatusta, että politiikallakin on oltava moraalinsa, paitsi ihanteissa ja puheissa myös käytännössä. Venäjän raakuuksista riippumatta ja niistä johtuen.
Samalla kukin valtio on viime kädessä ja taaimmaisella seinällä omillaan. Sen sanominen ääneen ei ole yksinäisyyttä, periaatteettomuutta tai itsekkyyttä vaan vastuullisten ihmisten varautumista kaikkein pahimpaan.
“Summa summarum: pidän sitä virheenä, jos koko Suomen #turpo johto sulkee oven ‘erillisjäsenyydelle’, vaikka sen läpikulkeminen olisi epätodennäköistä ja epätoivottavaa, koska maailma muuttuu joskus yllättävästi”, Salonius-Pasternak kirjoitti.
Suomi voi joutua kysymyksen kanssa vielä kohdakkain. Haluamme tai emme. Silloin eilen ja tänään sanottua mitataan uudelleen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.