Läheisyysperiaate sopii käytännönläheisille sosialidemokraateille erityisen hyvin. Tämä subsidiariteettihan ei lupaa lopullista maailmanjärjestystä tai päämäärää, vaan se mahdollistaa unionin kehittymisen ajassa ja saatujen kokemusten valossa.

EU:n tulevaisuuskonferenssi käynnistää EU:n tulevaisuustyön ja ideoiden kokoamisen. Konferenssin idea on koota laajasti kansalaisten käsityksiä EU:n toiminnan tarpeellisista muutoksista. Työhön osallistuu 108 europarlamentaarikkoa ja 108 kansallisten parlamenttien edustajaa, jäsenmaiden hallitusten ministereitä ja suoraan kansalaisten edustajia kustakin jäsenmaasta. Suomen hallitus on antanut yhden paikan nuorisojärjestö Allianssin täytettäväksi, joka on hieno tapa osoittaa arvostusta uuden sukupolven edustajille.

Suomen, kuten monen muunkin jäsenmaan idea on ollut, että tulevaisuustyö tehdään ilman EU:n perussopimusten avaamista. Kanta on perusteltu, sillä aiemmasta tiedämme, että sopimusten avaaminen on pitkä ja mutkainen polku, vaatiihan se kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyden.

TULEVAISUUSTYÖHÖN liittyy paljon federalistisia odotuksia, erityisesti EU-parlamentin poliittisten ryhmien keskuudessa. Federalistista ajattelua turvallisempana lähestymistapana pidän läheisyysperiaatteeseen nojaamista. Tehdään muutoksia siellä, missä kokemus on osoittanut meidän tarvitsevan enemmän eurooppalaista yhteistyötä ja päätöksentekoa, ennemmin kuin rakennetaan federalistisiin oppeihin perustuvia teoriataloja.

Ulkopolitiikassa on hyvinkin perusteltua siirtyä EU:n kannanmuodostuksessa määräenemmistömenettelyyn. Nyt yhdenkin jäsenmaan veto estää EU:n ääntä kuulumasta tai viivästyttää päätöksentekoa kohtuuttomasti. Unkari on tätä asemaansa käyttänyt hyväkseen jo monta kertaa.

Terveydenhoidon on jatkossakin syytä pysyä kansallisissa käsissä, sillä jäsenmaat tietävät parhaat tapansa huolehtia kansalaisten terveyden- ja sairaanhoidosta. Koronasta saatujen kokemusten mukaan yhtä selvältä vaikuttaa, että pandemiatapauksissa tarvitsemme EU:lle roolia lääkintävälineiden varastoinnissa ja pandemiasuunnittelussa.

Tulevaisuuskonferenssin pöydälle näyttää nousevaan myös EU-vaalien vaalitapa. Parlamentissa on kannatusta uudelle ylikansalliselle vaalilistalle, jossa osa europarlamentaarikoista valittaisiin jäsenmaiden sijasta koko Euroopan laajuisilta listoilta. Pidän ajatusta ylikansallisista vaalilistoista harvinaisen huonona hahmotelmana. Se loisi parlamenttiin kahden kerroksen edustajia ja tekisi vaalin äänestäjille vaikeaksi hahmottaa. Erityisesti Suomessa, jossa listavaaleja ei ole käytetty vuosikymmeniin, menettely vain sekoittaisi mieliä ja vaikeuttaisi valintoja. Ja Euroopan laajuisessa listavaalissa jäisi täysin auki, keille näin valitut edustajat olisivat vastuussa toiminnastaan.

Oma maa tai maa alueena toteuttaa myös demokratiassa hyvin läheisyysperiaatetta. Valintojen kauaksi siirtämistä ei tarvita. On hyvä pitää mielessä, että EU on ensisijaisesti ihmisiä varten, ei ensi sijassa poliittisen vallan käyttöä varten.