Ulkomaat

Lähes 2 miljardin euron bisnes – vainotun rohingya-vähemmistön ahdinko lihottaa salakuljettajien tilipussia Kaakkois-Aasiassa

LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Rohingya-muslimeja pakomatkalla toukokuussa 2015.
LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Rohingya-muslimeja pakomatkalla toukokuussa 2015.
LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Rohingya-muslimeja pakomatkalla toukokuussa 2015.

Vainottujen rohingya-muslimien ahdinko kasvattaa ihmissalakuljettajien synkkää liiketoimintaa Kaakkois-Aasiassa.

Epätoivolla rahastavan bisneksen tarkkaa arvoa on vaikea mitata, mutta pelkästään Bangladeshissa ihmissalakuljetuksessa arvioidaan liikkuvan miljoonia dollareita.

Sadattuhannet rohingyat ovat paenneet sortoa ja väkivaltaa Myanmarista naapurimaahan Bangladeshiin. Siinä, missä Myanmar ei tunnusta sukupolvien ajan maassa asunutta vähemmistöä kansalaisikseen, Bangladesh ei myönnä uusille tulokkaille oikeutta työntekoon tai pakolaisstatusta.

Myanmarista paenneista suuri osa elää köyhyydessä ja kurjissa oloissa pakolaisleireissä Bangladeshin kaakkoisosissa.

Cox’s Bazarin leireillä asui noin 300 000 rohingyaa jo ennen kuin levottomuudet Myanmarissa leimahtivat uudestaan viime lokakuussa. Tämän jälkeen rajan yli on paennut noin 70 000 ihmistä lisää.

Bangladesh suunnittelee noin 400 000 rohingyan siirtämistä täpötäysiltä leireiltä Bengalinlahdella sijaitsevalle hyttysten riivaamalle ja syrjäiselle saarelle, joka tulvii säännöllisesti.

Koska tulevaisuus Myanmarissa ja Bangladeshissa näyttää toivottomalta, moni kääntyy ihmissalakuljettajien puoleen toiveenaan päästä kolmanteen maahan.

Salakuljettajien tiedetään kuitenkin myyneen ”asiakkaitaan” eteenpäin pakkotyöhön ja prostituutioon sekä ottaneen heitä panttivangeiksi kiristääkseen lisää rahaa heidän perheiltään. Moni kuolee matkalla tai salakuljettajien käsissä.

Valvonnan tiukennuttua salakuljettajat ovat kehittäneet muita reittejä.

Vuosia salakuljettajat kuljettivat rohingyoja pääasiassa veneillä Malesiaan tai Thaimaahan. Reitti kuitenkin käytännössä tukittiin sen jälkeen, kun thaimaalaisviranomaiset löysivät vuonna 2015 merellä kuolleiden tai tapettujen joukkohaudan.

Löytö lisäsi kansainvälistä painostusta ihmissalakuljettajien toiminnan kitkemiseksi alueelta.

Valvonnan tiukennuttua merellä Bangladeshin salakuljettajat ovat kehittäneet muita reittejä. Ne, joilla on rahaa tai arvoesineitä, voivat maksaa salakuljetuksesta lentäen. Köyhempien on matkattava rankempia ja vaarallisempia maareittejä.

Bangladeshista pakenevat tyytyvät nykyisin myös vähemmän houkutteleviin päämääriin, kuten Nepaliin tai Pakistaniin Intian kautta. Rohingyoja on asettunut muun muassa levottomalle Kashmirin alueelle.

Korruptio on öljy, joka pitää salakuljetuksen pyörät pyörimässä.

YK:n huume- ja rikosvirasto UNODC:n arvion mukaan Aasian ihmissalakuljetusbisnes on arvoltaan kaikkiaan noin 1,8 miljardia euroa. Kaakkois-Aasian toiminta muodostaa tästä summasta suuren osan.

Ihmissalakuljetus on Kaakkois-Aasiassa laajalle levinnyttä ja sitä pyörittävät rehottavasta korruptiosta voimistuneet rikollisjengit.

– Korruptio on öljy, joka pitää salakuljetuksen pyörät pyörimässä, sanoo Kaakkois-Aasian ihmissalakuljetukseen erikoistunut australialainen kriminologi Fiona David.

Työn ja elintason perässä liikkuvat ovat Kaakkois-Aasiassa selvä enemmistö salakuljettajien asiakaskunnasta, mutta rohingyojen kaltaisten konflikteja pakenevien ihmisten osuus on nousussa, David sanoo.

Hän arvioi, että konflikteja pakenevia, laittomasti maasta toiseen siirtyneitä on Kaakkois-Aasiassa noin 3–4 miljoonaa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat