Kyselyn mukaan 30 prosenttia työllisistä ei kyselyn hetkellä tehnyt sivuansaintaa, mutta on harkinnut ja haluaisi sitä tehdä. Suomen työlliseen väestöön suhteutettuna kyse on noin 750 000 ihmisestä.

KYSELYSSÄ sivuansainnalla tarkoitetaan pääasiallisen palkkatyön tai yrittäjyyden rinnalla tehtävää aktiivista lisäansaintaa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi konsultointia, freelancer- tai projektityötä, kouluttamista, luottamustehtävistä saatavia palkkioita tai muuta yrittäjämäistä toimintaa. Sijoitustuloja ei lasketa sivuansainnaksi.

– Kun keskustellaan työn tarjonnasta, huomio kiinnittyy usein työllisyys- ja työttömyysasteisiin. Kasvun kannalta merkitystä on kuitenkin myös sillä, kuinka paljon jo työssä olevat ihmiset haluavat ja pystyvät tekemään. Kyselyn perusteella Suomessa on tässä suhteessa huomattava hyödyntämätön potentiaali, pääekonomisti Elias Erämaja sanoo Suomen Ekonomien tiedotteessa.

Sivuansaintaa jo tekevät käyttävät siihen mediaanina 10 tuntia kuukaudessa. Keskimäärin sivuansaintaan käytetään 14,3 tuntia kuukaudessa.

JOS esimerkiksi neljännes sivuansainnasta kiinnostuneista toteuttaisi pyrkimystään 10 tuntia kuukaudessa, kansantalouteen syntyisi laskennallisesti yli 20 miljoonaa lisätyötuntia vuodessa. Kyse on vain osasta potentiaalia, sillä sivuansaintaa jo tekevistä 37 prosenttia aikoo lisätä sivuansaintaansa seuraavan kahden vuoden aikana.

Yli 20 miljoonan tunnin lisäys työpanokseen voisi Suomen Ekonomien mukaan tarkoittaa satojen miljoonien tai jopa miljardin euron vuosittaista arvonlisää riippuen siitä, millaisessa työssä lisätunnit tehtäisiin ja kuinka tuottavaa työ olisi.

– Yksittäisen ihmisen kohdalla kyse voi olla vain muutamasta tunnista kuukaudessa. Kun sama mahdollisuus kertautuu sadoilletuhansille ihmisille, mittakaava muuttuu nopeasti merkittäväksi. Kaiken potentiaalin ei tarvitse toteutua, jotta vaikutus olisi jo huomattava, Erämaja sanoo.

VASTAAJISTA 40 prosenttia nimeää verotuksen yhdeksi merkittävimmistä sivuansainnan tekemistä tai lisäämistä vaikeuttavista tekijöistä. Vain oma ajankäyttö koetaan verotusta suuremmaksi esteeksi.

Kun vastaajilta kysyttiin, miten lisäansioiden nykyistä kevyempi verotus vaikuttaisi heidän toimintaansa, 39 prosenttia arvioi lisäävänsä sivuansaintaa ja 37 prosenttia mahdollisesti lisäävänsä sitä. Yhteensä 76 prosenttia vastaajista siis arvioi, että kevyempi lisäansioiden verotus voisi lisätä heidän sivuansaintaansa.

Sivuansaintaa jo tekevistä näin vastaa 85 prosenttia ja sivuansaintaa harkinneista 86 prosenttia.

– Kireä veroprogressio heikentää lisätyön tekemisen kannustimia. Jos Suomeen halutaan enemmän työtä, yritteliäisyyttä ja kasvua, myös jo työssä olevien kannustimia lisätyön tekemiseen tulee tarkastella.

SIVUANSAINNAN edistäminen saa laajaa tukea suomalaisilta. 73 prosenttia kyselyyn vastanneista katsoo, että sivuansaintaa ja sivutoimista yrittäjyyttä pitäisi tukea osana Suomen kasvupolitiikkaa.

Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen työikäisten kansalaisten parissa. Kansalaiskyselyn otos kerättiin 11-21.5.2026 sähköisellä kyselyllä ja siihen vastasi 1 013 henkilöä. Tulokset on painotettu iän, sukupuolen ja asuinmaakunnan mukaan.