Lähettäisitkö joulukortin, jos postimerkki maksaa 200 euroa? – Posti laskee: kustannukset pilviin

Kuva: Thinkstock
Posti on velvoitettu jakamaan esimerkiksi joulukortit ulkosaaristoon viitenä päivänä viikossa.

Korkein hallinto-oikeus on päättänyt, että Postin pitää jakaa yleispalvelukirjeitä Turun saaristoon viitenä päivänä viikossa – myös niihin saariin, joihin ei ole päivittäistä aikataulun mukaista yhteysalusliikennettä. Päätös perustuu nykyiseen postilakiin.

Päätös koskee vain postimerkillä maksettuja kirjeitä ja kortteja, ei muita kirjeitä, sanomalehtiä, aikakauslehtiä tai paketteja.

Postin mukaan yhtiön jakelukustannukset nousevat merkittävästi. Se laskee, että yksi kirje Turun saaristoon voi maksaa Postille jopa 200–500 euroa.

Postin jakelujohtajan Juhani Vuolan mukaan valtaosalle saarista liikennöidään päivittäin ja viisipäiväinen jakelu on toteutunut jo tähän asti.

Posti ostaa nyt lisäkuljetukset yhteysaluksilta näihin saariin.

– Kunnioitamme oikeuden päätöstä ja jaamme yleispalvelukirjeitä viitenä päivänä viikossa myös ulkosaaristoon, Vuola toteaa.

Hän varoittaa, että kustannus yhtä kirjettä kohden ei ole kansantaloudellisesti kestävällä pohjalla. Vuola kysyy, kuka olisi valmis lähettämään joulukortin, jos postimerkki maksaisi esimerkiksi 200 euroa.

Vuolan mukaan yleispalvelukirjeitä jaetaan keskimäärin noin 40 kappaletta vuodessa ja niistä kolmasosa on joulukortteja.

Viranomaisen toiminta on syrjivää ja epäeettistä.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on päättänyt, että yhteysalukset eivät voi kuljettaa postia, ellei aluksella ole matkustajia tai rahtilähetyksiä. Posti pitää linjausta syrjivänä, koska muiden kuljetusyritysten lähetykset kuljetetaan ilmaiseksi.

– Viranomaisen toiminta on syrjivää ja epäeettistä. Posti joutuu ainoana jakelijana maksamaan yhteysaluksille kuljetuksesta, kun muut rahtiyhtiöt saavat kuljettaa rahtinsa ilmaiseksi. Kirjeiden ja rahdin jakelu ovat Suomessa täysin markkinaehtoisen ja vapaan kilpailun piirissä, Vuola toteaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö on parhaillaan uudistamassa nykyistä postilakia. Posti katsoo, että poikkeustalouksien jakelua tulisi uudistaa uudessa laissa kohtuulliseksi.

HS: Suomalainen Marjut Santoni Euroopan investointipankin pääsihteeriksi

Kuva: Thinkstock

Suomalainen Marjut Santoni on nimitetty Euroopan investointipankin EIP:n pääsihteeriksi, kertoo Helsingin Sanomat. Hän on toiminut syksystä 2015 lähtien EIP:n apulaispääsihteerinä.

Pääsihteerinä Santonin tehtävänä on kehittää pankin strategiaa ja vastata muun muassa budjetoinnista.

EIP:n toimintaa luotsaa pankin hallituksen puheenjohtaja, jonka titteli on pääjohtaja. Entinen pääministeri Alexander Stubb on yksi EIP:n varapääjohtajista.

Investointipankkia on HS:n mukaan arvosteltu siitä, että johtotehtävissä on pelkkiä miehiä. Pääjohtaja ja kaikki varapääjohtajat ovat miehiä. Heinäkuussa EU:n yleinen tuomioistuin nuhteli EIP:tä naisten huonosta urakehityksestä.

”Tuoreet tiedot yllättivät” – Työllisyysaste noussut 70,9 prosenttiin

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Talouden vauhdikas kasvu näyttää entistä tukevammin tarttuneen myös työmarkkinoihin. Tilastokeskuksen mukaan työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli tammikuussa 70,9 prosenttia.

Hallituksen tavoite on 72 prosentin työllisyysaste. Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan talouden vahva vire vetää työmarkkinoita kohti hallituksen 72 prosentin tavoitetta.

– Tammikuun tuoreet tiedot yllättivät positiivisesti ja työllisyys kipuaa kohti hallituksen tavoitetasoja juuri ennen eduskuntavaaleja keväällä 2019. Rajapyykin ylittäminen ei ole varmaa, mutta tällä hetkellä jopa todennäköistä, Brotherus sanoo kommentissaan.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli tammikuussa 238 000, mikä oli 4 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 8,5 prosenttia.

– Työttömyysaste ei ole laskenut suuremmin, mutta syy on hieman yllättäen myönteinen – yhä useampi työmarkkinoilta tippunut palaa nyt takaisin työnhakuun ja täten tilastoissa takaisin työttömiksi, Brotherus arvioi.

Keskustelua aiheesta

Avoimien työpaikkojen määrä tuntuvassa nousussa – kasvua jopa 22 prosenttia

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Työntekoa konepajayhtiö Metson venttiilitehtaalla Vantaalla.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi viime vuonna keskimäärin 41 600:aan toissa vuoden 33 900:sta, kertoo Tilastokeskus.

Kasvua kertyi 22 prosenttia. Vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä kasvoi erityisen voimakkaasti, sillä niitä oli 45 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna.

Loka-joulukuussa avoimien työpaikkojen määrä nousi 37 200:aan 26 400:sta. Vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä kohosi 54 prosenttia.

Vaikeasti täytettävät työpaikat ovat sellaisia, joihin ei löydy syystä tai toisesta koulutettua työvoimaa.

Myös osa-aikaisten ja määräaikaisten työpaikkojen lukumäärä nousi viime vuonna ja vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna eniten Etelä-Suomessa.

Inflaatio kiihtyi Suomessa mutta on edelleen kaukana tavoitteesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemia seteleitä Suomen Pankki 1918 -näyttelyn avajaistilaisuudessa Helsingissä.

Kuluttajahinnat nousivat tammikuussa 0,8 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus. Joulukuussa inflaatio oli 0,5 prosenttia.

Kuluttajahintoja nostivat tammikuussa eniten savukkeiden, ajoneuvoveron ja vuokrien hintojen kallistuminen. Laskua edellisvuoteen verrattuna eniten oli lasten päivähoidon, matkapuhelinten, omakotitalojen ja käytettyjen autojen kuluttajahinnoissa.

Euroalueen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kohosi tammikuussa 1,3 prosenttia.

Euroalueen inflaatio hidastui hieman oltuaan joulukuussa 1,4 prosenttia. Euroopan keskuspankin tavoite on hieman alle 2 prosenttia.

Suomen vastaava yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi nousi 0,9 prosenttia. Yhdenmukaistettuun indeksiin ei huomioida eräitä hintoja, jotka sisältyvät Suomen omaan inflaatiolukemaan.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja.

Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin 50 000 hintatietoa lähes 470 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti.

Nyt menee lujaa: Osinkoennätys vuodelta 2007 menee rikki keväällä

Kuva: Viktor Georgiev

Pörssiyrityksistä maksetaan tänä keväänä ennätyksellisen paljon osinkoja. S-Pankin mukaan osinkosumma ylittää edellisen ennätyksen, joka oli vuodelta 2007. Tuolloin osinkosumma oli 12,5 miljardia euroa.

Lähes kaksi kolmasosaa Helsingin pörssin yrityksistä nostaa osinkoaan edellisvuodesta.

Esimerkiksi Finnair, Outokumpu, Vaisala ja DNA nostivat osinkoaan selvästi.

Reippaan osinkopotin mahdollistaa se, että yritykset tekevät yhä parempaa tulosta. S-Pankin mukaan 75 prosenttia pörssiyrityksistä petrasi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihtoaan toissa vuoteen verrattuna.

AVAINSANAT