Lähettäisitkö joulukortin, jos postimerkki maksaa 200 euroa? – Posti laskee: kustannukset pilviin

Kuva: Thinkstock
Posti on velvoitettu jakamaan esimerkiksi joulukortit ulkosaaristoon viitenä päivänä viikossa.

Korkein hallinto-oikeus on päättänyt, että Postin pitää jakaa yleispalvelukirjeitä Turun saaristoon viitenä päivänä viikossa – myös niihin saariin, joihin ei ole päivittäistä aikataulun mukaista yhteysalusliikennettä. Päätös perustuu nykyiseen postilakiin.

Päätös koskee vain postimerkillä maksettuja kirjeitä ja kortteja, ei muita kirjeitä, sanomalehtiä, aikakauslehtiä tai paketteja.

Postin mukaan yhtiön jakelukustannukset nousevat merkittävästi. Se laskee, että yksi kirje Turun saaristoon voi maksaa Postille jopa 200–500 euroa.

Postin jakelujohtajan Juhani Vuolan mukaan valtaosalle saarista liikennöidään päivittäin ja viisipäiväinen jakelu on toteutunut jo tähän asti.

Posti ostaa nyt lisäkuljetukset yhteysaluksilta näihin saariin.

– Kunnioitamme oikeuden päätöstä ja jaamme yleispalvelukirjeitä viitenä päivänä viikossa myös ulkosaaristoon, Vuola toteaa.

Hän varoittaa, että kustannus yhtä kirjettä kohden ei ole kansantaloudellisesti kestävällä pohjalla. Vuola kysyy, kuka olisi valmis lähettämään joulukortin, jos postimerkki maksaisi esimerkiksi 200 euroa.

Vuolan mukaan yleispalvelukirjeitä jaetaan keskimäärin noin 40 kappaletta vuodessa ja niistä kolmasosa on joulukortteja.

Viranomaisen toiminta on syrjivää ja epäeettistä.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on päättänyt, että yhteysalukset eivät voi kuljettaa postia, ellei aluksella ole matkustajia tai rahtilähetyksiä. Posti pitää linjausta syrjivänä, koska muiden kuljetusyritysten lähetykset kuljetetaan ilmaiseksi.

– Viranomaisen toiminta on syrjivää ja epäeettistä. Posti joutuu ainoana jakelijana maksamaan yhteysaluksille kuljetuksesta, kun muut rahtiyhtiöt saavat kuljettaa rahtinsa ilmaiseksi. Kirjeiden ja rahdin jakelu ovat Suomessa täysin markkinaehtoisen ja vapaan kilpailun piirissä, Vuola toteaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö on parhaillaan uudistamassa nykyistä postilakia. Posti katsoo, että poikkeustalouksien jakelua tulisi uudistaa uudessa laissa kohtuulliseksi.

VM ennustaa taloudelle nopeaa kasvua

Suomen talouden nopea kasvuvaihea parantaa työllisyyttä ja kohentaa julkista taloutta, ennustaa valtionvarainministeriö. Talous kasvaa ministeriön mukaan vuonna 2018 2,1 prosenttia, mutta julkisen talouden velkaantuminen jatkuu.

Tämän vuoden kasvu on VM:n ennusteen mukaan selvästi nopeampaa kuin vuonna 2016. Kasvuvauhti hidastuu sen jälkeen noin kahden prosentin tuntumaan. Viennin kasvua vauhdittavat koheneva maailmanlaajuinen kysyntä ja yritysten kustannuskilpailukyvyn paraneminen. Kotitalouksien ostovoima hidastuu mikä rajoittaa ministeriön mukaan kulutuskysyntää.

Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,9 prosenttia. Taustalla on muun muassa teollisuuden uusien tilausten ja yksityisen palvelutuotannon liikevaihdon kasvu sekä kasvukeskusten vahvana jatkuva rakennustoiminta.

Kasvun hidastuminen vuonna 2018 johtuu VM:n arvion mukaan pitkälti ostovoiman kasvun hidastumisesta.

Keskustelua aiheesta

”Tärkeää pysyä mukana taloustieteen kansainvälisessä kehityksessä” – Suomen Pankki tukee uutta yksikköä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Uuden taloustieteen huippuyksikön taustavoimana on myös Suomen Pankki. Pääjohtaja Erkki Liikanen osallistui aamun tiedotustilaisuuteen.

Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö (eng. Helsinki Graduate School of Economics), jonka valmistelu alkaa Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Svenska Handelshögskolanin yhteistyönä.

Suomen Pankki yhdessä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tukee yksikön perustamista ja on ilmaissut valmiutensa osaltaan resursoida yksikön toimintaa.

– Kyseessä on hanke, jolla pyritään luomaan Suomeen kansainvälisesti merkittävä taloustieteen tutkimus- ja opetusyksikkö. Yksikkö vahvistaisi merkittävästi suomalaista makrotaloustieteen opetusta ja tutkimusta. Suomen Pankki on osaltaan päättänyt tukea huippuyksikköä, sanoi pääjohtaja Erkki Liikanen.

Raha- ja finanssipolitiikan vaikutusten analysointi on keskeinen osa makrotaloustiedettä.

Liikasen mukaan Suomen on tärkeää pysyä mukana taloustieteen kansainvälisessä kehityksessä.

– Suomen Pankki otti 14.11.2016 kantaa taloustieteen kehittämistarpeisiin Suomessa. Kannanotossa painotettiin, että korkeatasoinen talouspoliittinen analyysi, jota päätöksenteossa tarvitaan, edellyttää jatkossakin laadukasta opetusta ja tutkimusta erityisesti makrotaloustieteen ja rahoitusalan tutkimuksen alueilla.

Talousennusteita nostetaan urakalla, mutta paljon ”jossittelua” on ilmassa – Trumpkin kummittelee taustalla

Kuva: LEHTIKUVA / Aku Häyrynen

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on nostanut kasvuennustettaan edellisistä arvioista. Se ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 2,9 prosenttia. Vielä keväällä tutkimuslaitos arvioi kasvun olevan 1,7 prosenttia.

Suomen kuluvan vuoden ripeä talouskasvu yllätti Etlan. Vahva investointibuumi, viennin ennakoitua kovempi veto sekä työllisyyden tukema yksityinen kulutus saivat Etlankin korjaamaan Suomen kasvuennustettaan ylöspäin.

Etlan mukaan Suomen taloudellinen ympäristö on nyt suotuisa.

– Euroalueen ja Kiinan talousnäkymät ovat kohentuneet tuntuvasti, mikä näkyy aiemmin arvioitua parempana viennin ja investointien kehityksenä, lisäksi suomalaiset kotitaloudet ovat olleet valmiita velkaantumaan enemmän kuin vielä keväällä arvioitiin, Etlan suhdanteista vastaava tutkimusjohtaja Markku Kotilainen perustelee.

Etla perustaa arvionsa sille, että vuosille 2018 ja 2019 neuvoteltavat palkkasopimukset ovat maltilliset ja tukevat kilpailukyvyn kohenemista.

Viennin määrä lisääntyy kysynnän vahvistumisen, kilpailukyvyn paranemisen ja kasvaneen kapasiteetin tukemana 6 prosenttia vuonna 2017. Kasvu hidastuu vähäisten laivatoimitusten vuoksi 3 prosenttiin vuonna 2018, mutta nopeutuu 4 prosenttiin vuonna 2019.

Rahoitusmarkkinakriisien mahdollisuus on yhä olemassa.

Etla olettaa, että yksityinen kulutus kasvaa vuonna 2017 pari prosenttia. Ansiot nousevat maltillisesti, mutta työllisyyden koheneminen ja muiden kuin ansiotulojen nousu tukevat kotitalouksien ostovoimaa.

Kasvun moottorina on myös se, että investoinnit lisääntyvät suurten hankkeiden tukemana 6,6 prosenttia vuonna 2017. Lisäksi työttömyysasteen odotetaan laskevan 8,5 prosenttiin vuonna 2017.

Etlan arvioissa julkisen velan bkt-suhde kääntyy laskuun vuonna 2018.

Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen huomauttaa, että ennusteisiin liittyy aina paljon epävarmuutta. Riski ennakoitua huonommasta tai paremmasta kehityksestä on olemassa. Siitä syystä Etla hahmottelee ennusteidensa yhteydessä myös vaihtoehtoiset kehitysurat perusennusteelle.

Vaihtoehdoissa Suomen vientiosuuksilla painotetulle maailman teollisuustuotannolle esitetään kolme erilaista uraa: nopean kasvun, perusvaihtoehdon sekä hitaan kasvun urat. Vastaavat kehitysurat on laskettu Suomen kansantalouden ja julkisen talouden kehitykselle.

– Rahoitusmarkkinakriisien mahdollisuus on yhä olemassa ja viime aikoina erityistä huolta ovat herättäneet presidentti Donald Trumpin protektionistiset puheet. Positiivisetkin kasvuyllätykset ovat mahdollisia. Vaihtoehtoiseenkin kehitykseen on sen vuoksi syytä varautua, Kotilainen pohtii.

 

Huippuyksikön nimeksi Helsinki Graduate School of Economics (lyhenne Helsinki GSE)

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Aalto Yliopiston taloustieteen professori Juuso Välimäki (vasemmalla), MIT:n professori, talouden nobelisti Bengt Holmström, pääministeri Juha Sipilä ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen aamun tiedotustilaisuudessa.

Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö, kertoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Käytännön toteuttamisesta vastaavat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Svenska handelshögskolan Hanken.

Yksikön nimeksi kaavaillaan Helsinki Graduate School of Economicsia, jonka lyhenne olisi Helsinki GSE.

Yksikön taustavoimana on myös Suomen Pankki. Pääjohtaja Erkki Liikanen korostaa, että Suomeen tarvitaan lisää kotimaiset kielet hallitsevia taloustieteen huippuosaajia.

Yksikköön suunnitellaan perustettavaksi 15 uutta virkaa. Rekrytoinnit suunnataan niin kansainvälisille kuin suomalaisille hakijoille. Sipilä sanoo, että yksikkö tulee tekemään yhteistyötä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisten tekijöiden kanssa.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo, että yksikön perustamiseen on luvassa rahoitusta yliopistoilta, Suomen Pankilta, valtiovarainministeriöltä ja opetusministeriöltä. Grahn-Laasonen toivoo, että yksikön tueksi onnistutaan houkuttelemaan yksityistä pääomaa.

Holmström: Tulee oikeaan aikaan.

Talouden nobelisti, yhdysvaltalaisen Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) professori Bengt Holmström pitää hanketta tärkeänä Suomen kansantaloudelle ja kansantaloustieteelle.

– Olen hyvin tyytyväinen, että Helsinkiin perustetaan taloustieteen keskus. Se tulee oikeaan aikaan. Tänne täytyy ja kannattaa saada vahvistusta, Holmström sanoo.

Holmström nostaa esiin tekoälyn tutkimuksen uutena trendinä. Hän huomauttaa, että MIT:n tekoälykurssit ovat täyttyneet opiskelijoista.

– Tekoälyn hyödyntämiseen liittyy erittäin paljon tilastotiedettä ja kansantaloustiedettä.

Holmströmin mukaan vastaavista yksiköistä on erittäin hyvät kokemukset mm. Barcelonasta, Toulousista ja Tukholmasta.

Holmström uskoo, että Helsinki GSE:lla on kaikki edellytykset liittyä näiden johtavien eurooppalaisten keskuksien joukkoon.

Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Pääministeri Juha Sipilä ja professori, talouden nobelisti Bengt Holmström tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö.

Käytännön toteuttamisesta vastaavat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Hanken.

Asiasta kertoi kello 9 alkaneessa tiedotustilaisuudessa pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Sipilän mukaan uusi yksikkö mahdollistaa suomalaisten taloustieteilijöiden nousun maailman eturiviin jatkossakin.

Suomen Pankilla on iso rooli hankkeen tukijana.

Paikalla infosssa oli talouden nobelisti, professori Bengt Holmström. Hän onnitteli puheenvuorossan Suomea tärkeästä hankkeesta.

– Oikeaan aikaan oikeaan tullut päätös, Holmström kuvasi.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) toivoi hankkeen taakse myös uutta yksityistä pääomaa.

Luvassa on muun muassa 15 virkaa virkapolun eri vaiheisiin.

Sipilä mukaan yksikkö tulee tekemään yhteistyötä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisten tekijöiden kanssa.