Lähettäisitkö joulukortin, jos postimerkki maksaa 200 euroa? – Posti laskee: kustannukset pilviin

Kuva: Thinkstock
Posti on velvoitettu jakamaan esimerkiksi joulukortit ulkosaaristoon viitenä päivänä viikossa.

Korkein hallinto-oikeus on päättänyt, että Postin pitää jakaa yleispalvelukirjeitä Turun saaristoon viitenä päivänä viikossa – myös niihin saariin, joihin ei ole päivittäistä aikataulun mukaista yhteysalusliikennettä. Päätös perustuu nykyiseen postilakiin.

Päätös koskee vain postimerkillä maksettuja kirjeitä ja kortteja, ei muita kirjeitä, sanomalehtiä, aikakauslehtiä tai paketteja.

Postin mukaan yhtiön jakelukustannukset nousevat merkittävästi. Se laskee, että yksi kirje Turun saaristoon voi maksaa Postille jopa 200–500 euroa.

Postin jakelujohtajan Juhani Vuolan mukaan valtaosalle saarista liikennöidään päivittäin ja viisipäiväinen jakelu on toteutunut jo tähän asti.

Posti ostaa nyt lisäkuljetukset yhteysaluksilta näihin saariin.

– Kunnioitamme oikeuden päätöstä ja jaamme yleispalvelukirjeitä viitenä päivänä viikossa myös ulkosaaristoon, Vuola toteaa.

Hän varoittaa, että kustannus yhtä kirjettä kohden ei ole kansantaloudellisesti kestävällä pohjalla. Vuola kysyy, kuka olisi valmis lähettämään joulukortin, jos postimerkki maksaisi esimerkiksi 200 euroa.

Vuolan mukaan yleispalvelukirjeitä jaetaan keskimäärin noin 40 kappaletta vuodessa ja niistä kolmasosa on joulukortteja.

Viranomaisen toiminta on syrjivää ja epäeettistä.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on päättänyt, että yhteysalukset eivät voi kuljettaa postia, ellei aluksella ole matkustajia tai rahtilähetyksiä. Posti pitää linjausta syrjivänä, koska muiden kuljetusyritysten lähetykset kuljetetaan ilmaiseksi.

– Viranomaisen toiminta on syrjivää ja epäeettistä. Posti joutuu ainoana jakelijana maksamaan yhteysaluksille kuljetuksesta, kun muut rahtiyhtiöt saavat kuljettaa rahtinsa ilmaiseksi. Kirjeiden ja rahdin jakelu ovat Suomessa täysin markkinaehtoisen ja vapaan kilpailun piirissä, Vuola toteaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö on parhaillaan uudistamassa nykyistä postilakia. Posti katsoo, että poikkeustalouksien jakelua tulisi uudistaa uudessa laissa kohtuulliseksi.

”Tilanne on paljon paljon parempi” – Talouskriisien riepottelema Kreikka yrittää paluuta kansainvälisille lainamarkkinoille

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Kreikan parlamenttitalo Syntagma-aukiolla Ateenassa.

Talouskriisien riepottelema Kreikka yrittää tiistaina paluuta kansainvälisille lainamarkkinoille, kun se laskee liikkeelle viisivuotisen joukkovelkakirjalainan.

Edellisen kerran Kreikka laski liikkeelle joukkovelkakirjalainan vuonna 2014.

Kreikalla ei ole tällä hetkellä välitöntä tarvetta lainarahan saamiseen kansainvälisiltä lainamarkkinoilta, mutta markkinoille paluuta on pidetty tärkeänä psykologisena edistysaskeleena.

Kreikka on edelleen Euroopan vakausmekanismin lainatuen piirissä. Kuluvan kuun alussa Kreikalle päätettiin lainata 8,5 miljardia euroa erääntyvien velkojen maksamiseen. Kreikan tukiohjelma jatkuu ensi vuoden heinäkuuhun asti.

Paluuta on pidetty tärkeänä psykologisena edistysaskeleena.

Kreikan taloudessa on esiintynyt viime aikoina myönteisiä merkkejä. Maan talouden on arvioitu kasvavan tänä vuonna 2,1 prosenttia. Viime vuonna Kreikan talous ei kasvanut lainkaan.

EU:n talouskomissaari Pierre Moscovici kiitteli maanantaina Kreikan tilanteen kehitystä.

– Kreikka oli uskomattoman taloudellisen ja rahoituksellisen myrskyn kourissa. Nyt tilanne on paljon paljon parempi, Moscovici sanoi ranskalaisen radiokanavan haastattelussa.

– Meidän täytyi luoda olosuhteet sijoittajien luottamukselle, ja sen me teimme. Oliko se liian kovakouraista? Todennäköisesti. Oliko se välttämätöntä? Sama vastaus, Moscovici jatkoi.

Tokmanni löysi uuden toimitusjohtajan Keskosta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Halpahalliketju Tokmanni on nimittänyt Mika Rautiaisen uudeksi toimitusjohtajakseen. Rautiainen on työskennellyt Keskolla päivittäistavaratoimintojen johtotehtävissä vuodesta 2013. Hän aloittaa Tokmannin toimitusjohtajana viimeistään ensi vuoden alussa.

– Mikalla on kokemusta verkkokaupan ja mobiilipalvelujen rakentamisesta ja kehittämisestä kaupan alalla, sanoo yhtiön hallituksen puheenjohtaja Harri Sivula tiedotteessa.

Tokmanni kertoi kesäkuussa, että sen kannattavuus ei tänä vuonna kasva odotetusti vaan laskee edellisvuoteen verrattuna. Samalla yhtiö ilmoitti, että sen liikevaihto ei kasva odotetusti. Ongelmien syynä on yhtiön mukaan talven leutous ja kevätsesongin tuotteiden odotettua heikompi kysyntä.

Keskustelua aiheesta

IMF:n ennuste: USA:n talouskasvu laskee, Kiina, Eurooppa ja Japani piristyvät

Kuva: Lehtikuva

Maailmantalouteen tuo vakautta Kiinan, Euroopan ja Japanin piristynyt talouskasvu, kertoo Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) päivitetyssä talousennusteessaan. IMF:n mukaan Kiinan, Euroopan ja Japanin talouskasvu kompensoi Yhdysvaltojen laskevaa talousennustetta.

Riskejä maailmantalouteen tuo IMF:n mukaan muun muassa hidas palkkojen nousuvauhti, joka saattaa lisätä painetta globalisaation vastaiseen talouspolitiikkaan.

IMF pitää voimassa huhtikuussa julkaisemansa ennusteen, jonka mukaan maailmantalous kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,6 prosenttia.

IMF ennustaa Yhdysvaltojen talouden kasvavan kuluvana vuonna 2,1 prosentilla samoin kuin ensi vuonnakin. Euroalueen talouden se arvioi kasvavan tänä vuonna 1,9 prosentilla ja ensi vuonna 1,7 prosentilla.

EKP pitää kaikki ohjauskorkonsa ennallaan

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Euroopan keskuspankki EKP:n neuvosto päätti tämänpäiväisessä kokouksessaan Frankfurtissa pitää kaikki ohjauskorkonsa ennallaan.

Ohjauskorko on yhä 0,00 %, talletuskorko –0,40 % ja maksuvalmiusluoton korko 0,25 %.

EKP:n kuukausittaiset lainaostot jatkuvat entisellä tasollaan eli 60 miljardissa eurossa kuukaudessa ainakin vuoden loppuun asti.

Ostoja jatketaan siihen asti, että EKP:n neuvosto katsoo inflaation palautuvan tavoitteen mukaiseksi. EKP:n inflaatiotavoite on, että kuluttajahinnat euroalueella nousisivat vajaan kahden prosentin vauhtia.

EKP:n neuvosto on myös valmis kasvattamaan lainaostojen määrää ja pidentämään ohjelman kestoa. Näin tehdään, jos talouden näkymät muuttuvat huonommiksi tai tilanne rahoitusmarkkinoilla ei enää vauhdita inflaatiota.

Teollisuuden Voimalle toinen osavoitto välimiesmenettelyssä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Teollisuuden Voima otti jo toisen osavoiton välimiesmenettelyssä, joka koskee Olkiluoto 3 -ydinvoimaprojektin viivästymistä ja siitä aiheutuneita kustannuksia.

Eurajoen Olkiluotoon rakennettavan ydinvoimalan piti valmistua jo vuonna 2009, kun nyt laitostoimittaja arvioi sen valmistuvan ensi vuoden lopulla. Kiistassa on kyse myöhästymisestä aiheutuneista kustannuksista ja kustannusten maksajasta.

TVO vaatii laitostoimittajalta 2,6 miljardia euroa ja laitostoimittaja puolestaan 3,5 miljardia TVO:lta. Laitostoimittaja on Arevan, Siemensin ja näiden kumppaneiden yhteenliittymä.