Hänen mukaansa sijaispula koettelee useita kuntia, ja tilanne on hankalin pääkaupunkiseudulla.

– Työoloja on parannettava oleellisesti ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajien arvostusta on nostettava. Varhaiskasvatus tulee säilymään kuntien vastuulla ja sen kehittämiseen pitää suunnata riittävästi rahaa, Paavola korostaa tiedotteessa.

Varhaiskasvatuslaissa haluttiin lisätä opettajien määrää suhteessa lastenhoitajien määrään, mikä on liiton mukaan lisännyt merkittävästi lastenhoitajien halukkuutta hakeutua muualle. Lastenhoitajien vastuita on vähennetty, ja ryhmiin on pyritty lisäämään opettajia varhaiskasvatuslain mukaisesti. Työvoimapulan takia tämä ei ole onnistunut, vaan lastenhoitajat ovat sijaistaneet opettajia.

Varhaiskasvatus on rakentunut aikaisemmin vahvasti lastenhoitajien osaamiselle ja heidän työskentelylleen lähellä lapsia sitoutuneesti ja lasten tarpeet tuntien. Paavola huomauttaa, että heidän osaamistaan on arvostettu ja he ovat saaneet käyttää osaamistaan lasten parhaaksi. Työ on ollut merkityksellistä, mikä on suuri syy hoitoalalle hakeutumiseen.

– Aikaisemmin varhaiskasvatus oli erittäin suosittu sektori lähihoitajien keskuudessa, nyt sieltä hakeudutaan muualle.

Varhaiskasvatuslaki ei nykyiselläänkään mahdollista mitoituksista poikkeamisia muutoin kuin lasten hoitoaikoihin liittyvistä syistä. Superin mukaan lakia on kuitenkin sovellettu vastoin sen tarkoitusta. Siksi lakia täsmennetään elokuusta alkaen turvaamaan henkilöstömitoituksien toteutumista.

Liitto painottaa, että varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee huolehtia riittävästä sijaisjärjestelmästä. Monet kaupungit ja kunnat ovat ostaneet varhaiskasvatuksen sijaispalvelut henkilöstöpalveluyritysten kautta.

– Korona-aika on tarkoittanut useille henkilöstöpalveluyrityksille yt-neuvotteluita. Monet yritykset eivät ole saaneet toimintaansa ennalleen, mikä on pahentanut sijaispulaa.

Super kertoo, että sijaispula on johtanut korona-aikana ryhmien yhdistelyyn viranomaisten ohjeistuksista huolimatta. Pahimmillaan tämä on saattanut aiheuttaa useamman ryhmän tai päiväkodin altistumisia ja vaikeuttanut sijaispulaa entisestään.

– Kun varhaiskasvatuksessa ei ole riittävästi kasvattajia paikalla, ei laadukas varhaiskasvatus toteudu. Pedagogisia suunnitelmia on jouduttu perumaan liian vähäisen kasvattajien määrän takia. Lasten turvallisuuden ja valvonnan varmistaminen päivän jokaisena hetkenä on liian vähäisellä kasvattajien määrällä haastavaa, ellei jopa mahdotonta.

Liitto odottaa päättäjien osoittavan tukensa lasten kanssa työskenteleville konkreettisin keinoin työoloja ja palkkausta parantamalla, jotta alan houkuttelevuus varmistetaan vielä korona-ajan jälkeenkin.

– Työoloja ja lasten hyvinvointia voidaan parantaa esimerkiksi ryhmäkokoja pienentämällä ja riittävällä määrällä kelpoisuudet täyttävää henkilökuntaa. Jos varhaiskasvatuksen lastenhoitajien kaikkea osaamista ei oteta käyttöön, on sillä suora merkitys myös lasten hyvinvointiin, Super listaa kuntavaaliteesejään.