Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Lähisuhdeväkivallan auttavaan puhelimeen soitettiin viime vuonna lähes 8 000 kertaa

Reilu vuosi sitten avattuun lähisuhdeväkivallan auttavaan Nollalinja-puhelimeen tuli tammi-joulukuussa lähes 8 000 puhelua, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki. Palvelun tultua tunnetummaksi joulukuussa puheluita tuli jo enemmän kuin niihin pystyttiin vastaamaan, noin 33 puhelua päivässä.

– Tuolloin noin puoleen puheluista pystyttiin linjalla vastaamaan. Tammikuussa Nollalinja sai lisää resursseja ja nyt pystymme palvelemaan entistä paremmin, Hietamäki kertoo.

Auttavaan puhelimeen voivat soittaa läheisessä ihmissuhteessaan väkivaltaa tai uhkaa kokeneet tai heidän läheisensä. Suurin yksittäinen syy soittaa on nykyisen tai entisen puolison tai seurustelukumppanin käyttämä väkivalta.

Valtion rikosuhrimaksuilla kustantamassa palvelussa soittajia auttavat sosiaali- ja terveysalan ihmiset, joista monet ovat tehneet pitkään väkivaltaan liittyvää työtä.

Nollalinjalle soittaminen on ilmaista ja luottamuksellista, eikä siitä jää jälkeä puhelinlaskuun.

Vain harva ilmoittaa lähisuhdeväkivallasta poliisille.

Vuodesta 2012 asti tehdyssä rikosuhritutkimuksessa on selvitetty naisten ja miesten kokemaa parisuhdeväkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Vuosittain naisista kertoo kokevansa parisuhdeväkivaltaa reilusta neljästä reiluun viiteen prosenttiin ja miehistä reilusta kahdesta reiluun kolmeen prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että vähintään kymmenettuhannet Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt kokevat vuosittain parisuhdeväkivaltaa.

Lisää aiheesta

– Näin pieni vaihtelu on luottamusvälien sisällä. Voidaan sanoa, että määrä on pysynyt tasaisena, kertoo tutkija, suunnittelija Petri Danielsson Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Ilmiötä on tutkittu aiemminkin, mutta eri tavalla. Aiemman tutkimuksen perusteella parisuhdeväkivalta vaikuttaa pysyneen lähestulkoon samalla tasolla sitten 1980-luvun.

Jos katsoo poliisin tilastoja, näyttää siltä, että parisuhdeväkivallan määrä nousi välittömästi vuoden 2011 lakimuutoksen jälkeen. Tuolloin lähisuhteessa tapahtuneesta lievästä pahoinpitelystä tuli yleisen syytteen alainen rikos. Parin vuoden päästä lähisuhdeväkivalta laski poliisin tilastoissa merkittävästi.

– Poliisin tilastot eivät ole kuitenkaan tässä hyvä mittari. Vain harva ilmoittaa lähisuhdeväkivallasta poliisille ja poliisin tilastoihin päätyvät pääasiassa vakavat tapaukset.
Danielssonin mukaan suurin osa pari- ja lähisuhdeväkivallasta on kuitenkin lievää väkivaltaa, joten kyselytutkimus on luotettavampi tapa mitata ilmiötä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE