Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT kertoo, että 2000-luvulla tuloerojen kasvu hidastui, mutta työmarkkinoiden eriarvoisuus on yhä useammin yhteydessä sosiaaliseen eriarvoisuuteen.

Tiedot ilmenevät VATTin eriarvoisuuskatsauksesta. Se on osa kansainvälistä hanketta, jossa tarkastellaan työmarkkinoilla ja työikäisten eli 25-60-vuotiaiden keskuudessa esiintyvää eriarvoisuutta länsimaissa.

Raportin mukaan vuonna 1995 suhteellinen köyhyysaste oli kuusi prosenttia, eli kuudella prosentilla kotitalouden käytettävissä olevat tulot olivat alle 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanituloista. Vuoteen 2010 mennessä suhteellinen köyhyysaste oli noussut jo 11 prosenttiin.

-  1990-luvun laman aikana tuloerot eivät kasvaneet, kun sosiaaliturva toimi turvaverkkona. Lama jätti kuitenkin pysyvän jäljen työllisyys- ja työttömyysasteisiin. Myöhemmillä kriiseillä, finanssikriisillä ja koronakriisillä, ei ole ollut yhtä dramaattista vaikutusta työllisyyteen, VATTin tiedotteessa kerrotaan.

KATSAUKSESTA ilmenee myös, että suurituloisimman yhden prosentin tulo-osuus kaikkien kotitalouksien yhteenlasketuista tuloista on kasvanut. Taustalla on erityisesti pääomatulojen kasvu, sillä palkkojen ja työtulojen kehitys on ollut hyvin tasaista.

-  Työtulojen kasvu ei selitä eriarvoistumista. Keskeisiä syitä eriarvoisuuden kasvulle 1990-luvun lopulla ovat pääomatulojen kasvu ja niiden keskittyminen suurituloisille.

Suomen maaraportti on osa vuonna 2019 käynnistettyä Deaton Review of Inequalities -hanketta, josta vastaa brittiläinen Institute for Fiscal Studies -tutkimuslaitos.