Pormestari Jan Vapaavuori (kok.) kertoo, että myös Helsingin kampanjaa varaudutaan muuttamaan, jos näyttää siltä, että komissio on painottanut Suomen kanssa eri kriteereitä.

– Jos komission arvioinnissa sijoittuu kärkipäähän, mahdollisuudet paranevat olennaisesti, mutta se ei takaa mitään. Jos taas sijoittuu ihan loppupäähän, mahdollisuudet olennaisesti heikkenevät, Vapaavuori arvioi STT:lle Brysselissä, jossa hän esitteli torstaina Helsingin hakemusta yhdessä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) kanssa.

Komissio on luvannut antaa lauantaina arvionsa hakemuksista, mutta ei laita niitä järjestykseen.

Vapaavuori uskoo, että Suomella on hyvä mahdollisuus saada paljon kahden tai yhden äänen saaliita. Ensimmäisellä kierroksella kaikki hakijat äänestävät itseään, joten erityisen lobbauksen kohteena ovat ne maat, jotka eivät hae koko virastoa tai joiden mahdollisuuksia pidetään kehnoina.

– Totta kai toivomme, että Baltian maat sijoittaisivat Suomen korkealle, mutta niin kokevat tietysti muutkin Pohjoismaat.

Helsingin lisäksi virastoa hakevat Amsterdam, Ateena, Barcelona, Bonn, Bratislava, Bryssel, Bukarest, Kööpenhamina, Dublin, Lille, Milano, Porto, Sofia, Tukholma, Malta, Wien, Varsova ja Zagreb.

Mattila kertoo käyneensä virastosta paljon kahdenvälisiä keskusteluita, mutta ei halua arvioida, ketä Suomi lobbaa nyt voimakkaimmin.

– Kun esiin on tullut erilaisia äänestyskarttoja, emme ole lähteneet mukaan spekulaatioihin. Nyt tehdään omaa kampanjaa ja katsotaan sitten.

Noin 50-henkinen yleisö sai ensin nähdä mainosvideon, jossa listattiin 10 syytä, miksi Helsinki on hyvä kaupunki elää. Luonto, meri, hyvät kulkuyhteydet ja asioiden toimivuus, kuului lista perusteluita.

Vapaavuori ja Mattila kauppasivat Helsinkiä nimenomaan hyvän elämänlaadun kaupunkina.

– Epävakaassa maailmassa se, että lapsen voi lähettää turvallisesti kouluun tai että vesijohtovettä voi juoda, muuttuu luksukseksi. Se on jotakin, mitä Suomi ja Helsinki voi tarjota, Vapaavuori markkinoi.

Suomi yrittää vedota muihin EU-maihin synergiaeduilla, joita syntyisi, jos kemikaali- ja lääkevirastot saataisiin samaan kaupunkiin. Suomalaiset uskovat, että nykyisen viraston olemassa olevat toiminnot voisivat auttaa siinä, että lääkevirasto saadaan siirrettyä ongelmitta Lontoosta Helsinkiin tai “ilman hikkoja” kuten yhdessä mainosvideoista luvataan. Juuri lääketurvallisuuden säilyminen on yksi ratkaisevista kriteereistä, kun uutta sijaintipaikkaa arvioidaan.

EU-kirjeenvaihtajat ja edustustojen asiantuntijat ovat kiertäneet viime viikkoina tiuhaan ehdokasmaiden tilaisuuksissa. Lääkevirastoa havittelee 19 jäsenmaata, joista monet markkinoivat omaa kaupunkiaan samalla kaavalla, järjestämällä tilaisuuksia ja julkaisemalla mainosvideoita.
– Olen nähnyt jo niin monta esittelyä, jotka kaikki muistuttavat toisiaan. Lopullinen äänestys voi olla myös poliittinen, enkä siksi usko, että tilaisuuksia kiertämällä voisi päätellä, kuka kisan voittaa, eräs EU-toimittaja summasi Suomen tilaisuuden jälkeen.

Paikalla olleet toimittajat ja eri maiden edustustojen työntekijät kehuivat tilaisuutta jälkikäteen kohteliaasti. Italialainen toimittaja piti hyvänä, että Suomi korostaa hyviä liikenneyhteyksiä, vaikka halpalentojen vähyys ainakin joistain Euroopan kaupungeista mietitytti häntä. Muutamakin kiitteli itsekriittistä huumoria sekä tapaa, jolla Milttonin tuottamalla mainosvideolla vitsailtiin Suomen talvesta.

– Mutta onko talvi jopa pahempi kuin Brysselissä, EU-toimittaja jäi miettimään.

Jo tulevana lauantaina saadaan suuntaa siitä, kuinka suurella voimalla Suomen kannattaa jatkaa kampanjointia.

STT–ANNIINA LUOTONEN