Lapsiasiavaltuutetun mukaan lapsen oikeudet on huomioitu seurantajaksolla vaihtelevasti, ja ne vaativat jatkuvaa muistuttamista. Lapsiasiavaltuutettu tekee kolme ehdotusta lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi.

Neljän vuoden tarkastelujaksolla lapsen oikeuksia ovat haastaneet koronapandemian, ilmastonmuutoksen ja syntyvyyden laskun kaltaiset ilmiöt.

– Lapsiasiavaltuutettu joutuu toistuvasti muistuttamaan lasten huomioimisesta ja oikeuksista niin lainsäädäntötyössä, päätöksenteossa kuin julkisessa keskustelussa. Lapset ja nuoret haluavat myös itse osallistua ja vaikuttaa niin omiin asioihinsa kuin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo tiedotteessa.

– Suomi on sitoutunut YK:n yleissopimukseen lapsen oikeuksista. Lapsen edun ensisijaisuus on tässä sopimuksessa erittäin keskeinen periaate, mutta Suomen lainsäädännössä lapsen etua säännellään hyvin sirpaleisesti, lakimies Merike Helander lapsiasiavaltuutetun toimistosta jatkaa.

Eduskuntakertomuksessa professori Heikki Hiilamo analysoi keskeisiä yhteiskuntapoliittisia päätöksiä ja osoittaa, miten heikosti lapsen edun näkökulma on huomioitu esimerkiksi Suomen sosiaaliturvauudistuksessa, koronapandemiassa ja jopa perhevapaauudistuksessa.

– Perustuslain tasoinen säännös tarvitaan varmistamaan, että lapsen etu otetaan huomioon kaikessa lapsiin tavalla tai toisella kohdistuvassa lainsäädännön täytäntöönpanossa ja että päätöksenteossa huolehditaan lapsivaikutusten arvioinnista, Merike Helander sanoo tiedotteessa.

Lapsiasiavaltuutettu esittää lastensuojelulain kokonaisuudistuksen käynnistämistä. Hänen mukaansa lastensuojelu on 1990-luvulta asti ollut kriisiytyneessä tilassa.

– Suomesta on vaikea löytää yhtään pahoinvointia kuvaavaa indikaattoria, joka olisi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän tavoin kohonnut yhtä johdonmukaisesti ja yhtä pitkän ajan talouslamoista ja nousukausista, globalisaatiosta ja digitalisaatiosta, tutkimuksesta ja kehittämistyöstä huolimatta, kirjoittaa professori Heikki Hiilamo lapsiasiavaltuutetun eduskuntakertomuksessa.

– Nykyisen, lähes 30 kertaa muutetun ja repaleisen lastensuojelulain noudattaminen ja ymmärtäminen on jo asiantuntijoillekin vaikeaa. Samalla laki on yhteensovitettava sote-uudistuksen kanssa, ja huomiota on kiinnitettävä etenkin mielenterveyden ja päihdehuollon palvelujen saatavuuteen, Elina Pekkarinen sanoo.

Eduskuntakertomuksessa analysoidaan myös koulutuksen reformeja, joiden kanssa samaan aikaan koulutuksen resursseja on leikattu tuntuvasti.

Tehdyt korjaukset eivät ole riittäneet paikkaamaan syntynyttä vajetta. Suomi on saanut koulutuksen ongelmista toistuvasti huomautuksia niin YK:n lapsen oikeuksien komitealta kuin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitealta.

Lapsiasiavaltuutettu esittää, että Suomen koulutuksen tietopohja ja resurssit tulee jatkossa turvata yli hallituskausien sitoutumalla muiden Pohjoismaiden rahoitusta vastaavaan ja selkeästi määriteltyyn rahoitustasoon.

Lapsiasiavaltuutettu luovuttaa eduskuntakertomuksen eduskunnan puhemiehelle tänään kello 10.