-  Aluevaltuutettujen tehtävä on edustaa koko aluetta, mutta on varmasti inhimillistä, että valtuutetut ajavat oman kotiseutunsa asiaa.

Tänä vuonna julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan kunnissa lähikoulun lakkauttaminen on sitä todennäköisempää, mitä vähemmän koulun läheisyydessä asuu valtuutettuja. Samalla vahvistui käsitys siitä, että ehdokkaat saavat kannatusta omilta lähialueiltaan.

Aluevaalien kynnyksellä on kannettu huolta siitä, että tulevissa aluevaltuustoissa päätösvalta ja sen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut keskittyvät suurin kaupunkeihin. Pekola-Sjöblomin mukaan siihen ei ole kuitenkaan yksiselitteistä vastausta, korostuuko valtuustoissa puolueiden vai kuntien painoarvo.

Ehdokasasettelulla on todella suuri merkitys pienissä kunnissa tehtäville äänestyspäätöksille. Kainuun aiemmassa maakuntavaalikokeilussa kolme neljästä äänestäjästä piti tärkeänä sitä, että ehdokas on kotoisin omasta kunnasta.

-  Mitä suurempi kunta on, sitä enemmän äänestyspäätöksessä puolue painaa suhteessa henkilöön. Pienemmissä kunnissa henkilön merkitys on selvästi suurempi, Pekola-Sjöblom sanoo.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Espoossa 26. marraskuuta 2021. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Moni kaupunki muodostaa yli puolet alueesta

Vaalit 21 uuden hyvinvointialueen kokoonpanosta järjestetään 23. tammikuuta.

Muutamalla alueella keskuskaupungilla on selvä yliedustus. Länsi-Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä yhdessä kunnassa asuu noin 60 prosenttia alueen väestöstä. Kokkola puolestaan haukkaa peräti 70 prosenttia Keski-Pohjanmaan väkiluvusta.

-  Se on todella vahvasti vaikuttava tekijä, että meiltä löytyy monta aluetta, jossa keskuskaupungin väkiluku on yli puolet.

Puolueiden kannatuksilla on eroja eri alueilla, mutta yleisellä tasolla asetelma hyödyttää kokoomusta.

-  Kokoomuksen kannatus on vahvaa suurissa kaupungeissa, joten se antaa heille hyvä aseman, Pekola-Sjöblom sanoo.

Keskuskaupungin koko ei kuitenkaan kerro kaikkea alueiden tilanteesta. Asiaan vaikuttaa myös kullakin alueella sijaitsevien kuntien määrä.

Esimerkiksi Kajaani vastaa puolta Kainuun väkiluvusta, mutta alueen muita kuntia on vain seitsemän, joten ne voivat muodostaa vastapainon keskuskaupungille.

Kainuussa järjestettiin kahdet maakuntavaalit osana hallintokokeilua 2000-luvulla. Jälkimmäisessäkin kaikki kunnat saivat edustajia aluevaltuustoon, vaikka käytössä ei ollut kuntakiintiöitä.

Tilanne on toisenlainen Pohjois-Pohjanmaalla, jossa Oulu muodostaa niin ikään puolet väkiluvusta, mutta alue pirstoutuu 30 kuntaan, joista jokainen yrittää saada äänensä kuuluviin.

“Kukaan ei tiedä, miten tämä menee”

Jos suomalaiset äänestävät tammikuun aluevaaleissa samoin kuin kuntavaaleissa, eniten paikkoja aluevaltuustoihin saisi kokoomus.

Asia kävi ilmi Pekola-Sjöblomin Kuntaliitolle laatimasta laskelmasta. Keskusta ja SDP olisivat kuitenkin kokoomuksen kanssa lähes tasaväkiset. Kukin puolue saisi noin 260-280 valtuutettua.

Perussuomalaiset jäisi laskelmassa niiden taakse vajaalla 220 edustajalla. Pudotus viidenneksi suurimpiin vihreisiin olisi vielä rajumpi, sillä se saisi noin 110 paikkaa, ja muut puolueet kukin alle sata.

Pekola-Sjöblom korostaa, että aluevaalien tulos ei ole taputeltu. Kyseessä on toiseen vaaliin perustuva laskelma, ei ennuste.

-  Nämä ovat ensimmäiset vaalit laatuaan, joten kukaan ei tiedä, miten tämä menee. Tässä on harjoittelun tuntua.

Käytännössä suosio jakaantuisi eri tavalla maan eri osissa, samoin kuin muissakin vaaleissa. Laskelmassa keskusta saisi suurimman puolueen paikan yhdeksään valtuustoon maan itä-, keski- ja pohjoisosissa. Kokoomus voittaisi alueista kuusi ja SDP kolme, ja yksi alue päätyisi niiden väliseen tasapeliin. RKP voittaisi loput kaksi.

Oman lisänsä tuo se, että Helsingissä ei äänestetä. Tämä kaventaa kokoomuksen äänisaalista, sillä kesäkuussa se keräsi kaupungin joka neljännen äänen. Järjestelyn on nähty rokottavan myös vihreitä, joka sai kaupungista joka neljännen äänensä koko maassa.

Puolueet ovat vahvuuksistaan tietoisia, ja se on näkynyt niiden asettamissa vaalitavoitteissa. Kuntavaalit voittanut ja gallupkärjessä paistatteleva kokoomus on ilmoittanut tavoittelevansa ykkössijaa. SDP haluaa olla suurin prosentuaalisessa kannatuksessa, keskusta puolestaan muita useammin suurin valtuustopuolue.

Äänestysinnon manaaminen vaarallista

Tulokseen vaikuttaa myös äänestysaktiivisuus. Siitä on manattu nihkeää.

Syyskuussa toteutetussa kyselytutkimuksessa reilut 43 prosenttia kertoi äänestävänsä varmasti aluevaaleissa. Alhainen äänestysprosentti hyödyttäisi arvioiden mukaan ainakin kokoomusta, jolla on aktiivinen tukijakunta.

-  Perinteisesti aktiiviset äänestäjät löytyvät enemmän porvarillisista puolueista kuin vasemmalta laidalta, Pekola-Sjöblom sanoo.

Pekola-Sjöblom ei kuitenkaan haluaisi maalata piruja seinille. Hän kertoo pohtineensa, että käsitys huonosta äänestysprosentista voi herkästi muodostua itseään toteuttavaksi ennusteeksi. Hän ei myöskään mystifioisi tammikuuta äänestysajankohtana.

-  Meillä aina spekuloidaan sitä, onko liian kylmä tai liian sateista vai tuleeko jokin kilpaileva tapahtuma samaan aikaan, tutkija naurahtaa.

Hän on kuitenkin tyytyväinen, että tulevaisuudessa aluevaalit on tarkoitus järjestää yhdessä kuntavaalien kanssa. Sama järjestely on käytössä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, joissa on myös olemassa vaaleilla valittavat aluevaltuustot.

Tulevaisuus myös näyttää, mihin suuntaan hyvinvointialueet kehittyvät. Väestön vanheneminen ja keskittyminen on jatkossakin keskeinen haaste palveluiden järjestämiselle.

Välittömiä vastauksia ei kannata kuitenkaan odottaa. Pekola-Sjöblom huomauttaa, että kuntaliitosten aiheuttaminen muutosten tasaantuminen kestää pari kolme vaalikautta.

-  Hyvinvointialueiden määrä on herättänyt paljon keskustelua, ja oma veikkaukseni on, että 10-15 vuoden päästä alueiden määrä saattaa hyvinkin olla nykyistä pienempi. Mutta annetaan nyt mahdollisuus. Uudistukset vievät aikaa.