Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Kotimaa

Lasse Lehtoselta kritiikkiä THL:n rokotussuosituksista: ”Hifistelyä” – näkee myös asiakastyytyväisyyden vaarantuvan

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Kuvassa koronarokotteita.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja ja terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen antaa kritiikkiä THL:n tänään päivittämästä rokotussuosituksesta.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Lehtonen syyttää THL:ää muun muassa hifistelystä ja ennakoi vaikeuksia niin terveydenhuollolle kuin rokotusta hakevillekin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee neljänsiä koronarokoteannoksia riskiryhmiin kuuluville 70-79-vuotiaille. Riskiryhmiin kuuluvat esimerkiksi vaikeaa sydän- tai keuhkosairautta, diabetesta ja sairaalloista lihavuutta sairastavat.

Jo aiemmin neljänsiä koronarokotuksia on suositeltu 12 vuotta täyttäneille vakavasti immuunipuutteisille, 80 vuotta täyttäneille, iäkkäiden hoivakodeissa asuville ja iäkkäille, jotka ovat järjestetyn kotihoidon tai omaishoidon piirissä sekä muillekin iäkkäille, joiden terveys ja toimintakyky ovat vastaavasti heikentyneet ja jotka eivät pärjää yksin kotona.

Ensinnä Lehtonen sanoo, että hän itse olisi alkanut rokottaa ihmisiä jo 60-vuotiaista lähtien. Nyt THL:n suositus on hänestä hankala ja vaikeaselkoinen ja edellyttää riskiryhmien poimintaa, mikä vaatii lisätyötä terveydenhuollossa. Asiasta on jo käyty keskustelua HUSin perusterveydenhuollon johtavien lääkärien kanssa. Arvio on ollut se, että rokotuksiin tulee hitautta monimutkaisten ohjeiden vuoksi.

– THL:n suositus voisi olla suoraviivaisempi. Tämä menee nyt hifistelyksi. Harva 70-vuotias on ihan täysin terve, miten näitä sairauksia nyt sitten tutkitaan ja miten tarkkaan niitä kysellään, Lehtonen kysyy.

– Myös asiakastyytyväisyydestä tulee heikkoa, jos potilas joutuu tekemään paljon töitä perustellakseen, miksi hän tarvitsee rokotuksen. Tiettyä suoraviivaisuutta pitäisi olla. Rokottamisessa olisi aina hyvä miettiä toteutettavuus ja käytännönläheinen lähestysmistapa, Lehtonen jatkaa.

Lehtonen kuitenkin ennakoi, että kunnissa uutta suositusta tulkittaneen varsin ”liberaalisti” ja yli 70-vuotiaat saavat melko helposti neljännen rokoteannoksen.

– On siinä varmaan kuntakohtaisia eroja.

Mistä Lehtosen mainitsema hifistisyys sitten johtuu? Hän epäilee, että taustalla näkyy THL:n periaatteellisuus.

– Siellä on oltu tietyillä tavalla aika kriittisiä toistuville rokotuksille. Kun on kuitenkin objektiivinen tarve jonkin verran perääntyä, haetaan vähän tasapainottavia tekijöitä siihen. Tottahan on, että jos ihmisellä on perussairauksia, onhan riski koronan saadessa korkeampi. Siinä mielessä THL ei ole väärässä, mutta rokotusten käytännön toteutettavuuden kannalta asiat tehdään kuitenkin hieman vaikeaksi, Lehtonen sanoo.

Myös THL:n johtajalta Mika Salmiselta kysyttiin tänään THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön koronatilannekatsauksessa, mikseivät kaikki 70-vuotiaat voisi saada neljättä rokoteannosta.

Salminen perusteli, että yli 70-vuotialle riskiryhmäläisille rokotteesta saadaan paras hyöty.

– Muiden kohdalla okotusten aikaisempien annosten suoja on vielä varsin hyvä ja parempi hyöty voi tulla myöhemmässä vaiheessa. Rokotuksien vaikutuksia seurataan jatkuvasti, se ei pääty tähän, Salminen paalutti.

– Kaikille niille, joilla on selvä lääketieteellinen tarve saada rokote, THL totta kai suosittelee sitä heti, hän lisäsi.

Salminen jatkoi, että ikä on itsessään riskitekijä, mutta korkeimmat riskit kuitenkin kasaantuvat heille, joilla on muita sairauksia tai tiloja, jotka aiheuttavat korkeamman vakavan taudin riskin.

Salmisen mukaan uusi suositus tarkoittaa sitä, että noin 300 000 ihmistä neljänsien annoksien piiriin.

”On siis tieteellistä dataa, että rokotuksista on yli 60-vuotiaille hyötyä kuoleman estossa.”

HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on ollut huolissaan koronakuolemien nopeasta kasvusta tänä vuonna.

”Jos totumme ajatukseen, että Suomessa kuolee tuhansia ihmisiä vuodessa kulkutautiin, olemme henkisesti palanneet 1800-luvulle. Hyvinvointivaltion tarkoituksena on ollut myös turvata ihmisten terveys”, hän kirjoitti tänään Twitterissä.

Lehtonen sanoo kirjoittaneensa tviitin tarkoituksella kärjekkäästi.

– Koska nyt on esitetty kommenteja, että pitää tottua että meillä tartuntatauti pyörii, Lehtonen sanoo ilmeisesti yleisenä huomiona yhteiskunnallisesta keskustelusta.

Hän jatkaa, että vaikka koronasta ei koskaan päästäisi täysin eroon, on kehitettävä ja käytettävä keinoja koronakuolemien estämiseksi.

– Keskeisin keino on rokottaminen. Suuri osa taudeista, jotka suomalaisia kiusasivat 100 vuotta sitten, on saatu häviämään rokotuksilla. Sama koskee koronaakin. Sen takia minusta ei pitäisi suhtautua kauhean nihkeästi väestön rokottamiseen.

– On rokotteita joita joudutaan antamaan toistuvasti. On toivottavaa, että myös koronan osalta jossain vaiheessa saadaan rokote, jota ei tarvitse toistaa niin usein. Mutta niin kauan kun kuolemia voidaan rokotuksilla estää, on minun mielestä aika vaikeaa keksiä perusteita, miksi ei rokoteta. Siihen ei pidä tottua, että annetaan ihmisten kuolla. Täytyy miettiä keinoja vaikuttaa kuolleisuuteen ja estää turhat kuolemat.

Miten näette THL:n suhtautuvan kuolemiin?

– En puhuisi suhtautumisesta kuolemiin vaan rokotuksiin. Minusta on ehkä otettu aika tiukka tulkinta hyödyn edellyttämiseen, hän vastaa.

Lehtonen olisi siis itse jo tässä vaiheessa alkanut rokottaa neljännellä annoksella kaikkia yli 60-vuotiaita. Hän nostaa esiin muiden maiden ikärajoja, Ruotsi 65, Ranska 60 ja USA 50.

Hän viittaa myös israelilaistutkimukseen, jonka mukaan neljäs rokoteannos sai aikaan selkeän kuolleisuuden alenemisen 60-69-vuotiaiden ikäryhmässä.

– Riskin alenema oli hyvin suuri eli 84% tässä ikäryhmässä. On siis tieteellistä dataa, että rokotuksista on yli 60-vuotiaille hyötyä kuoleman estossa.

”Se voi olla Uudenmaan alueella kesäkuun loppuun mennessä valtavirus.”

Ilta-Sanomat kertoi eilen, että monet tartuntatautilain rajoitustoimet mahdollistavat väliaikaiset pykälät menevät pois voimasta kesäkuun lopussa. Uusia säännöksiä saattaisi olla luvassa vasta syksyllä.

– Pidän ongelmallisena tilannetta, jossa meillä ei ole ollenkaan lainsäädäntöä voimassa hetkenä jona eduskunta lähtee kesälomille, Lehtonen toteaa.

Toisaalta hän muistuttaa itsekin kritisoineensa tartuntatautilakiin tehtyjä väliaikaisia pykäliä.

– Olisi ollut tietysti kiva, että meillä olisi viime syksynä vaikka valmisteltu tartuntatautilakiin pysyvät pandemiasäännökset.

Tällä hetkellä huolena on etenkin eteläisessä Espanjassa ja Portugalissa voimakkaasti leviämään lähtenyt omikronin BA.5-variantti. BA.5:n leviämistä seurataan tarkkaan myös THL:ssä. Sitä THL:n johtajan Mika Salmisen käsitystä Lehtonen ei jaa, että tautipiikki olisi Portugalissa hiipumassa.

– En ainakaan niiden käyrien perusteella, joita aamulla katsoin.

Lehtonen kertoo, että BA.5-variantti on HUS-alueella vallannut jo 20 prosentin osuuden. Viime viikolla prosenttiosuus oli noin 10.

– Eli näyttää siltä että hyvin nopeasti se Suomessakin lisääntyy. Viimeisen neljän viikon aikana osuus on kaksinkertaistunut viikoittain. Se voi olla Uudenmaan alueella kesäkuun loppuun mennessä valtavirus, tällä vauhdilla jo kahdessa viikossa.

Kun hoitohenkilökunnan lomat alkavat ja muutoinkin sairaalahenkilöstöä on vähän, Lehtonen kuvaa BA.5-variantin leviämistä ”vähän pelottavaksi”.

– Pienempikin potilasmäärän kasvu saattaa olla aika vaikeasti hoidettavissa sairaalahoidossa. Meillä on väsynyttä porukkaa ja lomat halutaan antaa ja pitää. Siinä mielessä on kurjaa, jos tautipiikki osuu kesälomakauteen. Sekin korostaa vain rokottamisen tärkeyttä, jotta saataisiin sairaanhoidon kuormaa kevennettyä.

On myös epäilty, että omikron-variantille räätälöidyt koronarokotteet saattava vanheta jo markkinoille ehtiessään.

Lehtonen muistuttaa realiteettina, että virukset muuttuvat aina ja rokotusten kehittämisessä on haastavaa pysyä mukana.

Hän kuitenkin painottaa, että rokotekehitys on edennyt valtavasti pandemian aikana. Lehtonen onkin toiveikas, että ennemmin tai myöhemmin koronaan kehitetään pitkäaikaisen suojan antava rokote.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE