Meistä jokainen on ollut lapsi ja varmaan aika moni on vastannut tuohon kysymykseen joskus hyvinkin lennokkaasti. Lapsena mikään ei ollut mahdotonta. Yksikään unelma ei ollut saavuttamaton. Mielikuvituksella ei ollut rajoja, eikä rajoitteita.

Kuluva viikko on nimetty lasten oikeuksien viikoksi. Perjantaina 20.11.2020 lapsen oikeuksien päivä on Suomessa myös ensi kertaa virallinen liputuspäivä, kalentereistamme se on löytynyt vuodesta 2002. Jo 20.11.1989 New Yorkissa hyväksyttiin YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus. Tämä päivä on ympäri maailmaa pyhitetty lapsen oikeuksille.

Tänä vuonna painotetaan erityisesti lasten oikeutta tulevaisuuteen. Se on meidän aikuisten vastuulla. Ellemme kannusta lapsia ja nuoria uskomaan itseensä, unelmoimaan ja luomaan juuri sellaista tulevaisuutta, jollaisen he itse haluavat, on lasten tulevaisuus varsin synkkä. Heitä on rohkaistava löytämään oma tiensä ja myös autettava pakkaamaan se eväspussi, jonka eväillä he voivat unelmiaan kohti kulkea.

Koronan toisen aallon vuoksi on vielä syksylläkin tullut taukoa harrastuksiin tai ystävien tapaamiseen. Joissakin perheissä lasten vanhempia on lomautettu tai heidät on irtisanottu. Aika moni lapsi ainakin epäsuorasti aistii myös sen ahdistuksen, jonka kriisi on heidän vanhemmilleen aiheuttanut.

Mennyt kesä oli kovin erilainen myös monelle nuorelle. Jo saatu kesätyö ei alkanutkaan, kun tilalle tulivat massalomautukset ja myös irtisanomiset. Tai ei ollut mitään kesätyöpaikkoja, joita hakea.

Nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet jatkuvasti jo paljon ennen koronakriisiä. THL:n tässä kuussa julkaiseman uutisen mukaan 40 prosenttia opiskeluterveydenhuollon ammattilaisista kertoi, että huoli opiskelijoiden hyvinvoinnista on merkittävästi isompi kuin vuotta aiemmin. Nuorten mieltä painaa huoli opintojen etenemisestä ja niissä pärjäämisestä, mutta myös siitä, löytyykö töitä, jos/kun ammattiin valmistuu.

Yhtenä tärkeänä työkaluna nuorten tukemiseen on toisen asteen maksuttomuus ja hallituksen juuri päättämät täydennykset ensi vuoden talousarvioesitykseen. Rahoitusta lisätään jatkuvan oppimisen vahvistamiseen sekä ammatillisen koulutuksen opettajien, ohjaajien ja opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen.

Kannammehan vastuumme lasten ja nuorten tulevaisuudesta?

Irwinin laulun sanoin:
”Maailma on kaunis ja hyvää elää sille
Jolla on aikaa ja tilaa unelmille
Ja mielen vapaus ja mielen vapaus.”

Kirjoittaja on Teollisuusliiton aluetoimitsija ja kuntapäättäjä Vaasasta.