Kolumnit
17.6.2026 05:21 ・ Päivitetty: 17.6.2026 05:21
Lauri Finér: Hallitus on eksyksissä ja yrittää peittää sitä numerosumutuksella
Tarkkoja, vakuuttavia ja mitattavia numeroita – niistä on valtiontalous tehty. Harmi vain, etteivät nämä luvut pidä paikkaansa.
”Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.”
”Julkisen talouden rahoitusasema kohenee siten, että julkisen talouden alijäämä on korkeintaan -1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2027 mennessä.”
”Työllisyys- ja kasvutoimilla tavoitellaan 100 000 uutta työllistä.”
”Tavoitteena on vähintään toimeentulotukea tarvitsevien määrän (väestöstä 7 prosenttia) puolittaminen.”
POLITIIKKAA tarkemmin seuraava arvaa, että lainaukset ovat Petteri Orpon vuoden 2023 hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita. Niitä yhdistää se, että tavoitteisiin sisältyy mitattava numero.
Mitattavuuden avulla tavoitteista löytyy toinen yhdistävä tekijä: yksikään niistä ei tule toteutumaan, ei likimainkaan. Julkinen alijäämä ja toimeentulotuen saajien määrä ovat kasvaneet. Työllisten määrä on laskenut kymmenillä tuhansilla.
Useimpien tavoitteiden mahdottomuus piti olla päivän selvää jo vuonna 2023, kun hallitusohjelma painettiin. Sen paperi mätäni käsiin.
Mahdottomuutta kuvaa hyvin hallituksen 50 prosentin koulutustavoite, jonka toteutumisesta julkaisimme Kalevi Sorsa -säätiössä vastikään väestötieteilijä Aapo Hiilamon ennusteen. Se on karu. Kun korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus on tällä hetkellä 39 prosenttia, se hädin tuskin nousee yhdellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2030 mennessä.
Poliittisessa numerosumutuksessa häviäjä on demokratia.
Kasvun pitäisi siis olla 11-kertaista, jotta päästäisiin tavoiteltuun 50 prosenttiin. Jos politiikka ei muutu, korkeakoulutettujen osuus on vain 43 prosenttia vielä vuonna 2040.
Nimenomaan politiikka on avainsana. Tavoitteet pettävät, sillä hallitus ei ole tehnyt päätöksiä, jotka kasvattaisivat esimerkiksi korkeakoulutettujen osuutta.
MIKSI hallitus sitten asetti kovia tavoitteita, muttei tehnyt elettäkään niiden eteen? Parhaimmillaankin eleet ovat jääneet käsien heilutteluksi.
Väitän, että tavoitteet olivat alun perinkin sumutusta. Eksaktit numerot ovat vakuuttavia. Niistä jää mielikuva, että numeroiden esittäjä tietää, mitä on tekemässä.
Mielikuvalla hallitus pyrki peittelemään, että se on eksyksissä. Konkreettisten päätösten toteuttaminen kun on paljon vaikeampaa kuin abstrakteilla numeroilla haihattelu.
Haihatellessa ei tarvitse miettiä, millaisilla investoinneilla hakattaisiin kiinalaiset firmat kovassa kilpailussa.
Eksaktit numerot ovat vakuuttavia.
Samalla voi peitellä päätösten oikeita vaikutuksia. Ylätason numerot eivät tunnu lapsen köyhyytenä tai korkeampina veroina.
Numerosumutuksessa häviäjä on demokratia. Usko politiikkaan menee, kun tavoitteet osoittautuvat kerta toisensa jälkeen siksi, mitä ne ovatkin. Höpöpuheiksi.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.