Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin nimellä toimitetusta kirjeestä julkaistiin Venäjän ulkoministeriön verkkosivuilla englanninkielinen versio, jonka yhteydessä mainitaan erikseen, että käännös on epävirallinen.

-  Haluamme saada selvän vastauksen kysymykseen siitä, miten kumppanimme ymmärtävät velvollisuutensa olla vahvistamatta omaa turvallisuuttaan muiden maiden turvallisuuden kustannuksella jakamattoman turvallisuuden periaatteen pohjalta, kirjeessä muotoillaan.

-  Miten hallintonne aikoo täyttää velvoitteensa käytännössä nykyisissä olosuhteissa? Jos aiotte rikkoa tämän velvoitteenne, toivomme teidän ilmaisevan tämän selvästi.

Ministeriön sivuilla julkaistun käännöksen mukaan kirje on osoitettu useiden Euroopan maiden ulkoasioista vastaavien johtajien lisäksi myös heidän yhdysvaltalais- ja kanadalaiskollegoilleen.

Kirjeestä kerrottiin tiistaina ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on kertonut Suomen saaneen kirjeen maanantaina.

Lavrov: Länsimaat jättävät huomiotta Istanbulin sopimuksen osia

Venäjä viittaa kirjeessään muun muassa vuonna Turkin Istanbulissa vuonna 1999 järjestetyn kokouksen tiimoilta laadittuun sopimustekstiin. Vuonna 2010 Etyjin huippukokouksessa Kazakstanin Astanassa – nykyinen Nur-Sultan – jäsenmaiden kerrotaan niin ikään vahvistaneen 11 vuotta aiemmin sovitut periaatteet.

Istanbulin tekstin mukaan jokaisella jäsenmaalla on yhtäläinen oikeus turvallisuuteen. Jäsenmailla on oikeus valita turvallisuusjärjestelyjään ja myös muuttaa niitä kehittyessään. Näihin kuuluvat tekstin mukaan myös sopimukset erinäisistä liittoumista. Lisäksi jokaisella maalla on oikeus neutraaliuteen.

Jokaista jäsenmaata vaaditaan myös kunnioittamaan muiden maiden oikeuksia, niin kuin ne on edellä mainittu.

Kirjeessään Venäjä kohdistaa kritiikkinsä erityisesti siihen, miten länsimaat ovat suurvallan mielestä jättäneet huomiotta kohdan, jonka mukaan jäsenmaat eivät saisi vahvistaa turvallisuuttaan muiden maiden kustannuksella. Sopimuksessa määritellään myös, ettei yksikään maa, maiden ryhmä tai järjestö voi ottaa vastuulleen rauhan ja tasapainon säilyttämistä Etyj-alueella tai pitää aluetta vaikutuspiirinään.

Lavrovin mukaan länsimaat ovat keskittyneet Istanbulin asiakirjasta nostetun sopimuskohdan osalta lähinnä sen alkupuoleen, jonka mukaan jäsenmaat voivat valita liittoumansa.

-  Jakamattoman turvallisuuden periaatetta tulkitaan valikoiden oikeutuksena nykyiselle kurssille kohti Naton edesvastuutonta laajentumista, Venäjä kirjoittaa Etyj-maille.

Lavrovin mukaan länsimaat viittaavat sen sijaan aiempiin sopimusteksteihin ja jättävät lisäksi huomiotta vuonna 1994 allekirjoitetun sopimuksen, jonka mukaan turvallisuusjärjestelyistä ja liittoumiin kuulumisesta voidaan päättää muiden maiden oikeutetut turvallisuushuolet huomioon ottaen.

Venäläiskirjeen mukaan turvallisuutta on ollut määrä lähestyä kollektiivisesti, ei kapeiden ryhmittymien kautta.

Lavrov: Naton mukaan turvallisuus on sotilasliiton jäsenten etuoikeus

Länsimaiden ja Venäjän välit ovat kiristyneet viime aikoina muun muassa Ukrainan tilanteen vuoksi. Vuonna 2014 Venäjä miehitti Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan, ja Venäjän tukemat separatistit ottivat haltuunsa osan Ukrainan itäosasta.

Viime kuukausina sodan ovat nostaneet jälleen otsikoihin Venäjän toimet Ukrainan vastaisella rajalla. Venäjä on koonnut mittavat määrät joukkoja Ukrainan rajan läheisyyteen ja länsimaat ovat varoitelleet Venäjän suunnittelevan uutta hyökkäystä Ukrainaan. Venäjä on kiistänyt hyökkäysaikeet.

Viime kuukausina Venäjä on vaatinut länsimailta turvatakuita sotilasliitto Natoon liittyen. Maa on halunnut sitovia lupauksia siitä, ettei Nato saa enää laajeta itään.

Yhdysvallat toimitti kirjalliset vastaukset Venäjän turvatakuuvaatimuksiin tammikuun loppupuolella. Lavrovin kirjeen mukaan vastaukset osoittavat, että maiden käsityksissä liittyen tasa-arvoiseen ja jakamattomaan turvallisuuteen on vakavia eriäväisyyksiä.

-  Jakamatonta turvallisuutta koskevien sopimusten perusolemus on, että turvallisuutta on joko kaikille tai turvallisuutta ei ole kenellekään, Lavrov itse alleviivaa.

Hänen mukaansa Istanbulin sopimus täten tarjoaa yhtenäisen oikeuden turvallisuuteen jokaiselle Etyj-maalle, ei vain Naton jäsenmaille, jotka tulkitsevat Lavrovin mukaan kyseisen oikeuden sotilasliiton jäsenten “poikkeukselliseksi etuoikeudeksi”.

Venäjä vaatii kirjeisiinsä vastattavan kansallisella tasolla

Tiistaina kerrottiin, että turvatakuita koskeva kirje olisi lähetetty kaikille Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin jäsenmaille. Ulkoministeriö on sittemmin tarkentanut, että sen tietojen mukaan kaikki Etyjin jäsenmaat eivät olekaan saaneet Venäjältä kirjettä. Kirjeen on ministeriön tietojen mukaan saanut useampi EU- ja Nato-maa.

Suomi pohtii, laatiiko se yhteisiä vastauksia EU:n tai Etyjin puitteissa Venäjän lähettämiin kirjeisiin turvatakuista. Ulkoministeri Haavisto ei tiistaina arvioinut, milloin Suomen vastaus valmistuu.

Haavisto sanoi tiistaina, että on erittäin hyvä kysymys, miksi kirje on lähetetty Etyj-maille erikseen eikä keskitetysti vain järjestön johdolle. Hänen mukaansa Etyjin puheenjohtajamaa Puolan kanssa on ajatus käydä keskustelua siitä, voitaisiinko vastausta koordinoida Etyjin puitteissa.

Hän ei halunnut spekuloida kysymystä siitä, pyrkiikö Venäjä erillisten kirjeiden lähettämisellä hajottamaan Etyjin rintamaa.

Kirjeensä lopussa Venäjä painottaa odottavansa vastausta kansallisella tasolla. Maa perustelee vaadettaan sillä, että jokainen maa on sitoutunut kirjeessäkin mainittuihin pelisääntöihin yksilöllisesti, ei osana laajempaa ryhmittymää tai sellaisen ryhmittymän nimissä.

Etyj on perustettu Helsingissä vuonna 1975 järjestetyn laajan turvallisuuskonferenssin Etykin muodostamalle pohjalle.
STT – Arttu Mäkelä

Uutista korjattu: Ulkoministeriö tarkentaa, että kaikki Etyj-maat eivät saaneetkaan kirjettä Venäjältä, vaan useammat EU- ja Nato-maat saivat. Muokattu ensimmäistä kappaletta ja jutun loppuosiota.