Parlamentin logistiikasta ja kiinteistöistä vastaava suomalainen pääjohtaja Leena Maria Linnus päätti viime vuonna esittää talon poliittiselle johdolle, että ainoa tapa, jolla voi varmuudella suojella työntekijöitä ja meppejä, on katkaista kuuma vesi kokonaan.

Kuuma vesi on katkaistu, koska legionellabakteerit leviävät nimenomaan kuuman vesihöyryn mukana. Putkia on myös puhdistettu ja umpinaisia putkenpätkiä poistettu.

– Riski on siellä aina, ja aina tämän kokoisissa rakennuksissa. Ratkaisu on se, että kuuma vesi on pysyvästi suljettuna, Linnus sanoo.

– Miten ihmeessä Bryssel voi johtaa mannerta, jos se ei edes pysty tarjoamaan kuumaa vettä rakennuksissaan, irvaili brexitiä ajava brittimeppi Twitterissä, kun kuumavesihanat päätettiin sulkea.

Kuumaa vettä saa vain tietyistä paikoista, esimerkiksi kuntosalin suihkuista ja keittiöstä.

Legionellabakteeria löydettiin vuosi sitten 13 mepin suihkusta. Altistuneille lähetettiin ilmoitus ja kehotus käydä lääkärintarkastuksessa.

Europarlamentaarikko Merja Kyllösen (vas.) mukaan vesiongelmat ovat lisänneet pullotetun veden käyttöä, vaikka tavoitteena pitäisi päinvastoin olla päästä muovipulloista eroon.

– Enpä ole suositellut kenellekään veden käyttöä ylipäätään, kun putkistojen tila tuli tietoon, Kyllönen viestittää.

Legionellabakteeri aiheuttaa legioonalaistaudiksi kutsuttua keuhkokuumetta, joka voi olla vaarallinen jo valmiiksi heikossa kunnossa oleville ihmisille.

Bakteerit leviävät vesihöyryn mukana. Niille altistuu kuumaa vesihöyryä hengittämällä, mutta ei juomalla tai esimerkiksi käsiä pesemällä.

Parlamentin vesiputkissa on mehevä kasvualusta legionellabakteerille, koska vesi lilluu putkissa pitkiä aikoja. Muutamia vuosikymmeniä sitten, kun talot rakennettiin, putkistoja ei vielä ymmärretty suunnitella siten, että vesi liikkuisi koko ajan.

Vesi ei vaihdu, koska parlamentin vesipisteet voivat olla pitkiä aikoja käyttämättä. Läheskään kaikki mepit eivät käytä esimerkiksi huoneessaan olevaa suihkua.

Vääräleuka voisi sanoa, että käsillä on jälleen osoitus siitä, että parlamentin olisi syytä lopettaa juokseminen Strasbourgin ja Brysselin välillä.

Parlamentti istuu Strasbourgissa Ranskassa yleensä vain neljänä päivänä kuussa, kun Brysselin kiinteistöjä käytetään kolme viikkoa kuussa.

Linnus ei teoriasta innostu, eikä halua muutenkaan ottaa kantaa siihen, onko parlamentin rekkaralli järkevää. Hän hoitaa logistiikkaa virkavastuulla parhaansa mukaan.

Vesiongelmat eivät hänen mukaansa voi suoraan johtua epätasaisesta käytöstä, koska ongelmia on saman verran harvemmin käytetyssä Strasbourgin rakennuksessa kuin Brysselissäkin.

Parlamentin muutaman vuoden takaisen laskelman mukaan vuosittain säästyisi 103 miljoonaa euroa, jos istunnot keskitettäisiin Brysseliin.
STT–ANNIINA LUOTONEN