Maaliskuussa moni suomalainen on ruokakaupoissa törmännyt kyltteihin, joissa on kerrottu jauhelihan saatavuusongelmista ja pahoiteltu tuotepuutteita. Ongelma on koskenut nimenomaan naudasta tehtyä jauhelihaa.

Lihatuotteita valmistavat yhtiöt ja niiden asiakkaat kertovat STT:lle, että tilanne jatkuu todennäköisesti samanlaisena jonkin aikaa. Saatavuusongelmat heijastuivat todennäköisesti myös hintoihin ja tekevät naudan jauhelihasta kalliimpaa.

Vaikka alan toimijat eivät halua kommentoida hinnoittelua tarkemmin, kaikki kiinnittävät huomion markkinamekanismiin.

-  Kun tuotantoketjuun tarvitaan euroja, näkisin että siihen suuntaan (hintojen nousuun) ollaan menossa, toteaa Atrian lihaliiketoiminnasta ja viennistä vastaava johtaja Markku Hirvijärvi.

Jauhelihan kallistuminen ei näy pelkästään ruokakauppojen hyllyillä. Hampurilaisravintolat ovat naudan jauhelihan suurkuluttajia, ja Suomen suurin hampurilaisketju Hesburger on jo jonkin aikaa huomannut jauhelihan saatavuuden heikentyneen.

-  Tämänhetkisten arvioiden mukaan tilanne saattaa kestää ainakin kesän yli, mahdollisesti pidempäänkin, sanoo Hesburgerin taustayhtiön Burger-In Oy:n toimitusjohtaja Kari Salmela.

-  Tämä vaikuttaa väistämättä myös jauhelihan hintaan, mutta tarkkaa hintakehitystä on tässä vaiheessa vaikea ennustaa. Mahdolliset hinnankorotukset heijastuvat myös hampurilaistemme hintoihin, ja joudumme reagoimaan tilanteeseen.

NAUDANJAUHELIHAN saatavuusongelmien juurisyy on kysynnän ja tarjonnan epäsuhta. Kysyntä on vuoden 2024 ja tämän talven aikana kasvanut, kun taas tuotanto on viime vuosina laskenut ja vuoteen 2025 lähdettäessä naudanlihan varastotasot olivat alhaiset.

Roland Snellman selvittää, että naudanlihan tuotantoketju ei pysty reagoimaan vastaamaan kasvaneeseen kysyntään näin nopeasti.

-  Naudanlihan tuotanto vie aika pitkään. Kun vasikka syntyy tänään, menee puolitoista vuotta että se on kasvanut ja valmis teurastukseen ja sieltä tulee lihaa. Eli reagointikyky tässä ketjussa on aika hidas, Snellman sanoo.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 aiheutti suuren kustannusinflaation koko tuotantoketjussa, muun muassa rehu kallistui merkittävästi. Naudanlihan kallistuminen vaikutti heti kuluttajakäyttäytymiseen, ja naudanlihan kulutus laski vuonna 2022 yli viisi prosenttia.

Tämän seurauksena paljon lihaa meni pakkasvarastoon, ja naudanliha halpeni jälleen. Myös tuotanto väheni. Edullisen lihan ansiosta kysyntä elpyi, ja viime vuonna kulutus kasvoi yli neljä prosenttia, kun taas tuotanto kasvoi vain prosentin.

-  Tuotanto ei pysty nopeasti vastaamaan siihen, vaikka kuinka haluaisi. Se sykli on naudanlihan tuotannossa vähän pidempi, Snellman sanoo.

TILANNE EI välttämättä enää vaikeudu nykyisestä, arvioi HK Foodsin lihaliiketoiminnan johtaja Mikko Järvinen.

-  Varmaankin nyt ovat ne haastavimmat hetket päällä. Mutta tietysti kun varastotasot pysyvät matalana, se vähän kertautuu. Ei ole hetkessä ohi, mutta ajan myötä myös markkina lähtee korjaamaan tilannetta.

Myös Snellman uskoo, että haasteet jatkuvat lähitulevaisuudessa.

-  Veikkaan että koko tämä vuosi tulee olemaan enemmän tai vähemmän haastava. Varsinkin tämä lyhyt aika tässä, ei pystytä kaikkeen kysyntään vastaamaan.

Naudanlihan kulutuksen kasvu ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan myös Afrikassa ja Lähi-idässä kysyntä on noussut viime aikoina. Euroopan naudanlihan vienti suuntautuu yhä enemmän näille markkinoille, eikä tuontilihaa ole saatavilla paikkaamaan kotimaisen tuotannon vajetta yhtä paljon kuin tavallisesti.

Jauheliha ei myöskään taivu tuontituotteeksi, koska se pitää valmistaa tuoreesta lihasta.

TUOTANTOMÄÄRIÄ on Suomessa laskenut hintakehityksen lisäksi myös maitotilojen tuntuva väheneminen vuosikymmenellä. Rakennemuutos on karsinut pienempiä tiloja pois.

Naudan jauhelihan tuotannon pohja on osittain lypsylehmien synnyttämissä vasikoissa.

-  Pitkän aikajänteen kehitys on, että naudanlihan tuotantomäärien laskua on ennustettu nimenomaan maitotilojen vähenemisen kautta. Siellä on aika iso rakennemuutos. Tilajoukko on pienentynyt ennustettuakin nopeammin, sanoo HK Foodsin Järvinen.

Lehmien määrä Suomessa on pitkällä aikavälillä vähentynyt ja sitä myötä vasikoita on tullut lihantuotantoon entistä vähemmän.

-  Ehkä meillä ei ole tarpeeksi ollut kasvua emolehmäpuolella. Eikä ole pystytty nostamaan keskipainoja hiehoilla ja sonneilla sellaisella tahdilla kuin Euroopassa, kertoo Atrian Hirvijärvi.

Atrian mielestä naudanlihan tuotanto tulisi nähdä huoltovarmuuskysymyksenä.

-  Meidän olisi huolehdittava siitä, että Suomen naudanlihan ja maidon tuotanto säilyy riittävän korkealla tasolla ja mahdollisesti sitä on jopa kasvatettava.

KESKON tuoretuotteiden osto- ja myyntijohtaja Carita Rissanen painottaa, että jauhelihaa kyllä saa koko ajan kaupasta.

-  Yksittäisiä tuotepuutteita saattaa olla kaupan hyllyllä. Mutta mistään radikaalista vähenemisestä ei sitten kuitenkaan ole kysymys. Sinänsä en näe siinä suurta huolta, Rissanen kertoo.

Vaikka punaisen lihan ja naudanlihan kulutus isossa kuvassa on laskenut takavuosista, nimenomaan jauhelihan suosio on pysynyt korkealla.

Rissanen nostaa yhdeksi syyksi naudan jauhelihan kasvaneeseen kulutukseen sen, että se on nykyään mukana hyvin monenlaisissa resepteissä. Esimerkiksi texmex-ruuat ovat nousseet suomalaisten suosikkiruokien joukkoon, mikä on lisännyt jauhelihan suosiota.

Kasvu naudan jauhelihan kysynnässä on ollut valtakunnallista, ja myös tuotepuutteita on ollut ympäri Suomea. Tuoteryhmäjohtaja Kim Strömsholm S-ryhmän marketkaupasta sanoo, että naudan jauhelihan saatavuusongelmat ovat voineet tilapäisesti näkyä myös muiden jauhelihojen loppumisena.

-  Varmistamme kuitenkin omilla toimenpiteillämme, että asiakkaillemme on jauhelihaa kyllä tarjolla jatkossakin. On kuitenkin mahdollista, että tilapäisiä saatavuuskatkoja voi esiintyä myös jatkossa, Strömsholm sanoo.

Keskon Rissasen mukaan tuotepuutteet koskevat vain naudanlihaa, eikä niiden pitäisi näkyä porsaan tai broilerin jauhelihassa.

Teksti: STT / Anssi Rulamo